Kulutusjousto-sana lienee tullut tutuksi monille sähkönkäyttäjille viime talven sähkön niukkuustilanteissa. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä ja miten siihen voi varautua? Entä kuka säätää ja mitä?
Pakkanen paukkui tammikuussa usean päivän ajan. Lämmitystarve oli suurta ja sähkönkulutus nousi talven ennätystasolle. Samaan aikaan tuuli oli hyvin vähäistä, mikä vähensi saatavilla olevan sähkön määrää. Sähköjärjestelmän tasapainosta vastaava kantaverkkoyhtiö Fingrid vetosi mediassa, että kaikki sähkönkäyttäjät joustaisivat kulutuksessaan ajoittamalla sähkön käyttöä pois aamun ja illan huipputunneilta.
Myös sähkön hinnat paukkuivat pakkasen rinnalla. Päiväkohtainen keskihinta kipusi ylimmillään yli 1 euron per kilowattitunti ja yksittäisen tunnin huippuhinta yli 2 euron. Korkeat hinnat olivat seurausta saatavilla olevan sähkön niukkuudesta sähkömarkkinoilla. Kun hinnat kipusivat ylöspäin, sähkön kulutus alkoi joustaa alaspäin – niin teollisuudessa, mutta myös kotitalouksissa ja yrityksissä.
Potentiaalisesta kriisitilanteesta selvittiin ja sähkö saatiin riittämään lisätuonnin lisäksi sähkön säästämisen eli nykyisin niin tärkeän kulutusjouston ansiosta.
Säätöä sään vuoksi
Tuulettomuudella oli iso merkitys edellä mainitussa tammikuun tilanteessa. Sääriippuvaisen sähköntuotannon osuus energiapaletissa on kasvanut merkittävästi viime vuosina Suomessa ja Pohjoismaissa osana puhdasta siirtymää. Uusia tuulivoimapuistoja otetaan käyttöön lähes joka viikko jossakin päin Pohjoismaita. Myös aurinko valjastetaan tuottamaan sähköä lisääntyvää tahtia.
Nämä uusiutuvan energian lähteet ovat tehokas ja luonnollinen tapa tuottaa sähköä arjen tarpeisiimme. Ne eivät kuitenkaan tuota sitä koko ajan, vaan ainoastaan silloin, kun tuulee tai paistaa. Niiden tueksi tarvitaan säätövoimaa, mikä on Pohjoismaissa tarkoittanut joustoa tarjoavaa uusiutuvaa energiaa eli vesivoimaa. Ympäristönäkökulmista johtuen vesivoimaa ei tänä päivänä juurikaan rakenneta lisää, joten yhteiskuntien sähköistymisen edetessä ja tuuli- ja aurinkovoiman osuuden kasvaessa, tarvitaan muitakin säätö- ja joustokeinoja. Näitä ovat esimerkiksi jo käytössä olevat akkusähkövarastot sekä suunnitteilla olevat, maantieteelliseen korkeuseroon perustuvat pumppuvoimalaitokset.
Säätövoiman lisäksi tarvitaan riittävästi niin sanottua perusvoimaa eli meidän tapauksessa ydinvoimaa. Sen säätömahdollisuus on vesivoimaan nähden vähäisempää, mutta ydinvoima tuottaa tasaisesti sähköä läpi vuoden ja on siten tärkeä osa vakaata kokonaisuutta.
Tuotanto siis vaihtelee ja sitä voi säätää, mutta se ei yksistään aina riitä. Tammikuun kaltaisissa tilanteissa on erityisen tärkeää, että kulutus joustaa.
Kulutusjoustoa älyn avulla
Paljon sähköä kuluttavassa teollisuudessa on kulutusjoustoja osattu hyödyntää jo pitkään. Tuotanto voi olla jopa järkevää keskeyttää silloin, kun sähkö on kallista. Tai voi olla kannattavaa myydä omaa sähköä sähköjärjestelmään tilanteessa, jossa siitä saa hyvän hinnan. On myös sopimus siitä, että monet suurista sähkönkäyttäjistä vähentää omaa kulutustaan automaattisesti, kun suuri voimalaitos kytkeytyy irti verkosta.
Kaukolämmityksessä ja myös prosessiteollisuudessa lämpöpumput ja sähkökattilat ovat yleistymässä nopeasti ja tarjoavat joustoa hyödyntämällä halpaa sähköä lämmön tuotannossa ja varastoimalla lämpöenergiaa vapautettavaksi kalliimman sähkön ja lämmön kulutuspiikkien aikana.
Myös kuluttajia tarvitaan kulutusjoustoon. Monista voi tuntua siltä, ettei yhden ihmisen tai kotitalouden sähkönsäästämisellä ole juurikaan merkitystä kokonaisuudelle. Mutta kun riittävän monet toimivat samoin, kulutuksen jousto onkin jo merkittävää. Kulutusjousto on toki fiksuinta erityisesti kodeissa, joissa talotekniikkaa on sähköllä ja kulutus on suurta. Eli esimerkiksi kun talo ja käyttövesi lämpiävät sähköllä, käytössä on lämpöpumppu, koneellinen ilmanvaihto ja jäähdytys, sähköinen lattialämmitys ja sähkökiuas. Ja pihalla on sähköauto.
”Näitä kaikkia voi helposti ohjata erilaisten älysovellusten ja kotiautomatiikan avulla. Fortum haluaa olla osa ratkaisua, jossa tasapainotetaan sähkömarkkinan hintavaihtelua tarjoamalla kuluttajille käteviä palveluita, joilla he voivat hyödyntää edullisempia hintoja ja välttää kulutuspiikkejä. Siitä hyötyy kuluttajien lisäksi koko sähköjärjestelmä”, sanoo Tuomas Yrttiaho, joka vastaa Fortumin kuluttajaliiketoiminnasta Suomessa.
Asumismukavuus lisääntyy, energiatehokkuus paranee ja rahaa säästyy. Samalla tulee tukeneeksi puhtaiden, päästöttömien ja uusiutuvien energian lähteitä. Fossiilisten polttoaineiden käyttöön perustuvia voimalaitoksia, kun joudutaan käynnistämään erityisesti niissä korkean kulutuksen tilanteissa, joissa sähköä olisi muuten tarjolla liian vähän.
Joustoa tukevat sähkösopimukset
Sähkösopimuksen valintaan kannattaa myös kiinnittää huomiota. ”Ne kuluttajat, jotka pystyvät seuraamaan sähkön hintaa ja ajoittamaan kulutustaan edullisemmille tunneille, hyötyvät pörssisähkösopimuksesta tai kulutusvaikutuksellisesta sopimuksesta. Pörssisähkösopimus on ollut pidemmällä aikavälillä edullisin sähkösopimus. Kulutusvaikutuksellisessa sopimuksessa on puolestaan kiinteä hintataso, mikä tuo näkyvyyttä laskun summaan, mutta lopulliseen hintaan voi vaikuttaa ajoittamalla kulutustaan halvemmille tunneille”, toteaa Tuomas Yrttiaho.
Toki myös täysin kiinteähintaisen sähkösopimuksen valinneen on tärkeää osallistua kulutusjoustoon tammikuun kaltaisissa tilanteissa, joissa ollaan jo potentiaalisten sähkökatkojen äärellä.
