Kun sopivankokoista omakotitaloa ei löytynyt Jyväskylästä valmiina, Antti Minkkinen ja Annika Temonen rakensivat sellaisen itselleen ekologisuutta ja kestävää elämäntapaa vaalien.
Viime vuonna tähän aikaan Annika Temonen, 27, ja Antti Minkkinen, 34, asuivat kerrostalokaksiossa jyväskyläläisessä lähiössä. Vaikka syksy oli aurinkoinen, ei luonnonvaloa ollut asunnossa juurikaan. Toista on nyt pariskunnan helmikuussa valmistuneessa omakotitalossa Jyväskylän Ruokkeella. Korkean rinteen laella sijaitsevan puutalon suurista päätyikkunoista tulvii valoa olohuoneesta, ruokailutilasta ja keittiöstä muodostuvaan tilaan.
”Valoisuus on tässä talossa parasta”, Annika kertoo innoissaan.
Autokatos ja varastorakennus ovat vielä rakenteilla, mutta muuten koti tilavine saunoineen ja kodinhoitohuoneineen on valmis uuden perheen arkeen.
Oikean kokoinen koti
Sekä Annika että Antti ovat asuneet lapsuutensa omakotitalossa, joten ajatus oman talon rauhasta, pihasta ja siellä puuhastelemisesta houkutteli molempia. Pariskunnan haaveena oli kompakti omakotitalo, jossa tilaa olisi tarpeeksi, mutta ei yhtään liikaa. He olivat tottuneet asumaan kaksiossa, joten noin sadan neliön kokoinen omakotitalo tuntui juuri sopivan kokoiselta ja ekologiselta valinnalta.
”Mietimme tarkkaan, kuinka paljon tilaa oikeastaan tarvitsemme. Pieni talo on suurta taloa ekologisempi, sillä sen rakentamiseen kuluu vähemmän rakennusmateriaaleja. Samalla säästyy myös luonnonvaroja”, Annika kertoo.
Keittiö, ruokailutila ja olohuone muodostavat suuren, yhtenäisen tilan. Korkeiden, kolmeen suuntaan avautuvien ikkunoiden ansiosta asunnon pääty on erityisen valoisa, mikä
monesti vähentää tarvittavan keinovalon määrää.
Vaikka rakentamisen kustannukset eivät ole suoraan suhteessa talon kokoon, tulee suuren talon ylläpitämisestä enemmän kuluja.
”Talon koko vaikuttaa asumiskustannuksiin. Muun muassa sähkölasku ja kiinteistövero määräytyvät sen mukaan. Siinä on myös enemmän työtä ja huolta sekä siivottavaa”, Annika toteaa.
Mutta sen kokoisia, 2000-luvulla rakennettuja omakotitaloja ei Jyväskylästä niin vain löytynytkään. Niinpä pariskunta päätti rakentaa oman talon.
”Aluksi ajattelimme hirsirakennusta, sillä se on todennäköisesti ekologisin vaihtoehto. Kustannukset olivat kuitenkin liian suuret, joten päädyimme puutaloon. Niistä on saatavilla enemmän tietoa ja kokemusta. Koska kyseessä oli ensimmäinen talomme, niin halusimme minimoida riskejä”, Antti kertoo.
Tavoitteena energiatehokas asuminen
Sekä Antille että Annikalle ekologisuus ja kestävä elämäntapa ovat tärkeitä arvoja. Ne ovat myös vaikuttaneet moneen talon rakentamiseen liittyvään päätökseen ja valintaan.
”Kaukolämpöä ei ollut saatavilla tälle alueelle. Maalämpöä olisi kannattanut harkita, jos talo olisi ollut isompi. Tämänkokoiseen rakennukseen poistoilmalämpöpumppu oli järkevin ratkaisu”, Antti kertoo.
Pariskunta valitsikin lämmitysjärjestelmäksi poistoilmaa hyödyntävän poistoilmalämpöpumpun. Järjestelmä ottaa ilmasta talteen energiaa ja kierrättää sitä talossa. Sen avulla lämmitetään myös käyttövesi ja lattialämmityksessä käytettävä vesi. Olohuoneeseen hankittiin kiertoilmatakka, sillä se täydentää hyvin poistoilmalämpöpumpun toimintaa.
Annika ja Antti valitsivat kodinkoneet energiatehokkuuden mukaan. Laitteetedustavat parasta tehokkuutta eli kuuluvat energialuokka A:han. Keskiverto-omakotitalon sähkönkulutus on noin 18 000 kilowattia vuodessa, tässä talossa se on noin 11 000 kilowattia mukaan lukien sauna.
Lähivuosina Antti ja Annika aikovat asentaa aurinkopaneelijärjestelmän talonsa katolle. Parhaillaan he selvittävät, minkälainen järjestelmä olisi heidän kannaltaan järkevin.
”Rakentajan näkökulmasta katsottuna vaikeinta on arvioida tarvittavan aurinkopaneelijärjestelmän tehoa ja kokoa. Paneelit ovat hankintahinnaltaan vielä aika kalliita. Toisaalta yritykset suosittelevat mahdollisimman suurten järjestelmien asentamista, sillä silloin niiden takaisinmaksuaika lyhenee”, Antti pohtii.
Sähköauto siintää tulevaisuudessa
Pariskunta on varautunut siihen, että tulevaisuudessa heillä on nykyisen bensakäyttöisen auton sijaan sähköauto. Koska sähköauton lataaminen kuluttaa aika paljon virtaa, tarvitaan sitä varten tavallista suurempi ja tehokkaampi maakaapeli. Sellainen on jo vedetty rakenteilla olevaan autokatokseen.
”Asioita kannattaa ennakoida. Se on huomattavasti edullisempaa kuin muutosten tekeminen jälkikäteen. On varsin todennäköistä, että muutaman vuoden kuluttua autokatoksessa on ladattava auto”, Antti tuumailee.
Perheen perustamisen myötä Annikan ajattelutapa on muuttunut.
”Ilmastonmuutos huolestuttaa aikaisempaa enemmän ja kestävä elämäntapa arkisine valintoineen tuntuu entistä tärkeämmältä. Ekologisten valintojen eteen olen kuitenkin valmis näkemään vaivaa”, Annika toteaa.
Veistokselliset seinävalaisimet täydentävät käytävätilan yleisvalaistusta. Koko talon valaistus kuluttaa saman verran energiaa vuorokaudessa kuin kolme hehkulamppua kuluttaisi. Kaikissa kiinteissä kodin valaisimissa käytettiin LED-lamppuja niiden energiatehokkuuden takia.
Annikan ja Antin vinkit kestävään asumiseen ja rakentamiseen
1. Asunnon sijainnilla on suuri merkitys arjen sujumisen kannalta.
Maaseutumaisesta elämästä haaveilevan kaupunkilaisen on syytä ottaa huomioon se, että maalla välimatkat ovat usein pitkiä ja julkisen liikenteen palvelut vähäisiä. Sujuvan arjen kannalta auto on usein välttämättömyys. Sopivalla etäisyydellä kaupungin keskustasta sijaitseva luonnonläheinen asuinalue voi olla parempi vaihtoehto.2. Asunnon koko vaikuttaa elinkustannuksiin.
Mitä pienempi talo, sitä vähemmän sen rakentamiseen kuluu rakennusmateriaaleja. Myös ylläpito- ja huoltotyöt ovat verrannollisia talon kokoon. Koon lisäksi myös muut rakentamisen aikana tehdyt valinnat vaikuttavat asumisen kuluihin, kuten lämmityskustannuksiin, sähkökuluihin ja kiinteistöveroon.
3. Valitse talon lämmitysjärjestelmä huolella.
Vaihtoehtoja on tarjolla runsaasti. Valintaan vaikuttaa moni asia, kuten asunnon koko ja se, kuuluuko alue kaukolämpöverkkoon.4. Energiatehokkaan kodinkoneen valitseminen on ekoteko.
Valitsemalla energiatehokkaita kodinkoneita voi säästää sähköä. Valaistuksessa kannattaa suosia LED-lamppuja, koska ne ovat muita lamppuja energiatehokkaampia.5. Aurinkopaneelijärjestelmän asentamisesta saa kotitalousvähennystä, kun asennuksen ajankohta on oikea.
Aurinkopaneelit kannattaa asentaa uudisrakennukseen joko silloin, kun kohde on vielä rakenteilla tai vasta pari vuoden kuluttua lopputarkastuksesta, jolloin on oikeutettu saamaan kotitalousvähennyksen. Muuten verottaja tulkitsee asennuksen muutos- ja lisäysrakentamiseksi, jolloin kotitalousvähennystä ei saa.6. Käytä omaa arviointikykyäsi materiaalitarvetta laskiessasi.
Rakennusvaiheessa urakoitsijat ja rautakauppiaat suosittelevat tilaamaan materiaaleja yläkanttiin mahdollisten mittaus- ja leikkausvirheiden vuoksi. Myös Annika ja Antti noudattivat aluksi 10 prosentin ”hukkavaraa”, mutta laskivat sen sitten 5 prosenttiin. Silti materiaaleja jäi yli.7. Lajittelemalla jätteet, kierrättämällä ja lahjoittamalla ylimääräiset materiaalit säästät rahaa.
Yhden sekajätekuorman hinta kaatopaikalle on useita kymppejä, ja kuormia kertyy omakotitaloprojektissa helposti viikoittain. Ehjät ja käyttämättömät rakennustarvikkeet voi myydä nettikirpputoreilla tai lahjoittaa pois.
Voit lukea lisää Annikan ja Antin taloprojektista heidän blogistaan: https://talohaaveissa.blogspot.com
Kuvat: Mikko Vähäniitty
