Sähkö on yhteiskuntamme tärkeimpiä tukipilareita, ja osa meidän kaikkien arkea. Käytämmekin Pohjoismaissa enemmän sähköä henkilöä kohden kuin melkeinpä missään muualla päin maailmaa käytetään. Maailmanpankin mukaan Norja, Suomi ja Ruotsi ovat maailman kärkeä sähkönkulutuksessa henkeä kohden. Mutta mistä tämä johtuu?
1. Kylmä ilmasto vaatii enemmän energiaa
Kuten hyvin tiedetään, pitkät ja kylmät talvet tarkoittavat, että lämmitystarve on Pohjoismassa suurta ja se muodostaa suuren osan energian kokonaiskulutuksestamme. Lämmitykseen tarvittavaan energiankäyttöön vaikuttaa pitkälti lämmitysmuoto. Suomessa ja Ruotsissa kaukolämpö on yleisin lämmitysmuoto, kun taas Norjassa noin puolet kaikista kotitalouksista käyttää sähkölämmitystä. Tämä on yksi tekijä, minkä vuoksi sähkönkulutus on Norjassa huomattavasti korkeampaa kuin Suomessa ja Ruotsissa. Tämän ohella lämpöpumppujen ja muiden tehokkaiden lämmitysratkaisujen kehitys ja yleistyminen kuitenkin vähentävät sähkönkulutusta asuinneliömetriä kohden.
- Suomessa: Kaukolämpö on suosituin lämmitysmuoto ja jopa noin 51 % kotitalouksista käyttää sitä pääasiallisena lämmitysmuotona. Sähkölämmitystä taas käyttää noin 20 % kotitalouksista.
- Norjassa: Sähkölämmitys kattaa jopa noin 50 % kotitalouksien lämmityksestä.
- Ruotsissa: Noin 50 % kotitalouksista käyttää kaukolämpöä, kun taas noin 20 % käyttää sähkölämmitystä tai lämpöpumppuja.
2. Sähköintensiivinen teollisuus
Pohjoismaissa teollisuus on merkittävä sähkönkuluttaja. Esimerkiksi paperi- ja massatuotanto, kaivostoiminta ja terästeollisuus vaativat runsaasti energiaa toimintaansa. Lisäksi Suomessa ja Ruotsissa on maailman sähköintensiivisimpiä metsäteollisuuksia, kun taas Norjassa on paljon alumiinituotantoa, joka toimii maan vesivoimalla. Teollisuuden sähköistäminen on keskeinen asia päästöjen vähentämisessä – ja siinä Pohjoismaat ovatkin kehityksen kärkeä.
- Suomi: Teollisuus käyttää noin 41 % maamme sähköstä. Eniten sähköä käyttävät metsä, metalli- ja kemianteollisuus.
- Norja: Teollisuus kattaa noin 40 % maan kokonaiskulutuksesta, josta pääosan käyttää alumiinituotanto.
- Ruotsi: Teollisuussektori kattaa noin 38 % sähkönkulutuksesta, metsäteollisuus ja terästeollisuus ovat suuria kuluttajia.
3. Korkea elintaso ja sähköistetty arki
Pohjoismaisissa kotitalouksissa käytetään yleensä paljon laitteita, asuinneliöitä on usein runsaasti ja sähköautojen latausinfrastruktuuri on hyvin kehittynyt, mitkä kaikki lisäävät sähkönkulutusta. Lieventävänä tekijänä on kuitenkin se, että olemme hyvin kehittyneitä energiatehokkuuden ja älykkäiden ratkaisujen suhteen, mikä on tärkeää energiakustannusten ja sähköverkon kuormituksen vähentämiseksi.
- Suomi: Sähkönkulutus on noin 14 300 kWh henkilöä kohden vuodessa.
- Ruotsi: Noin 13 500 kWh henkilöä kohden vuodessa.
- Norja: Pohjoismaiden toiseksi suurin sähkönkulutus henkeä kohden – noin 23 000 kilowattituntia per henkilö.
Norjan korkea sähkönkulutus johtuu muun muassa siitä, että sekä kotitaloudet että teollisuus ovat vahvasti sähköistettyjä, ja maassa on lisäksi maailman isoin sähköautokanta. Islannissa on Pohjoismaiden suurin sähkönkulutus henkeä kohden geotermisistä lähteistä peräisin olevan halvan uusiutuvan energian ansiosta. Tämä houkuttelee sähköintensiivisiä teollisuudenaloja, kuten alumiinitehtaita ja datakeskuksia kasvattamaan toimintaa Islannissa.
4. Vähäpäästöiset tuotantomuodot yleisimpiä, mutta lisää tarvitaan
Pohjoismaisesta sähköntuotannosta noin 87 % on fossiilivapaata, mikä tarkoittaa, että sähköntuotannossa ei käytetä fossiilisia polttoaineita energialähteenä. Suomessa vastaava luku on jopa 95 %. Vaikka tilanne on jo hyvä, tarvitsemme entistä enemmän vähäpäästöistä sähköntuotantoa, jotta pääsemme eroon fossiilisesta energiasta. Ennusteet osoittavat, että kokonaissähkönkulutus voi jopa kaksinkertaistua Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Myös naapurimaissamme on suuri tarve kasvattaa vähäpäästöistä tuotantokapasiteettia tulevaisuudessa.
- Suomi: Sähkönkulutuksen ennustetaan kasvavan noin 80 TWh:sta 160 TWh:iin vuoteen 2035 mennessä.
- Ruotsi: Sähkönkulutus voi nousta nykyisestä noin 140 TWh:sta yli 300 TWh:iin vuoteen 2045 mennessä.
- Norja: Sähköntarve voi nousta noin 140 TWh:sta yli 200 TWh:iin vuoteen 2050 mennessä.
Sähkönkulutuksen kasvaessa vähäpäästöisen tuotantokapasiteetin kasvattaminen on äärimmäisen tärkeää, ja Fortum on yksi toimijoista, joka voi edesauttaa kapasiteetin lisäämisessä.
Fiksut sähkösopimukset ja energiaratkaisut
Millaisia sähkösopimuksia Pohjoismaissa sitten suositaan? Pohjoismaissa pörssi- ja hybridisähkösopimukset ovat varsin yleisiä sopimuksia, kun verrataan muihin Euroopan maihin, joissa kiinteähintaiset sähkösopimukset ovat yleisempiä. Norjalaiset ovat pohjoismaalaisista kaikista ”joustavimpia” sähkönkäytössään, sillä noin 93 % sähkönkäyttäjistä omaavat tuntihintoihin pohjautuvan sopimuksen, joka seuraa sähkön spot-hintaa. Suomessa pörssisähkösopimusten osuus on noin 30 %, mutta luvun odotetaan kasvavan muun muassa sähköautoilun yleistymisen vuoksi. Vastaava luku Ruotsissa on 14 %.
Pohjoismaissa käytetään nykyään paljon digitaalisia työkaluja sähkönkulutuksen optimoimiseksi ja ajoittamiseksi. Uusien palveluiden ja älykkään ohjauksen kehitys etenee myös nopeasti. Asiakkaillemme varsin kätevä apuri on esimerkiksi Fortum-sovellus, joka tuo sähkön hinnat ja kulutuksen hallinnan käden ulottuville. Lataa Fortum-sovellus täältä.
Minkälaista tuotantoa tarvitaan kasvavan sähkönkulutuksen kattamiseen?
Yhteiskunnan sähköistymisen ja digitalisaation edetessä sähkönkysyntä kasvaa, mikä edellyttää lisää tuotantoa, jotta sähköjärjestelmä pysyy tasapainossa. Tämä on tärkeää niin sähkönkäyttäjille kuin yrityksillekin. Tasapainoinen sähköjärjestelmä takaa, että sähkön hinnat ovat vakaita ja ennustettavia. Aivan kuten me ihmiset tarvitsemme ruokavaliossamme monipuolisesti erilaisia ravintoaineita voidaksemme hyvin, sähköjärjestelmä tarvitsee erityyppistä sähköntuotantoa ja vaihtelevia ominaisuuksia toimiakseen optimaalisesti. Fortumilla kutsumme tätä lautasmalliksi.
Tuuli- ja aurinkovoimalla on tärkeä rooli energian edullisen hintatason takaamisessa silloin kuin tuuli puhaltaa tai aurinko paistaa. Tarvitsemme kuitenkin näiden rinnalle joustavaa ja vakaata energiantuotantoa vuoden jokaisena päivänä, sillä säästä riippuvaiset tuotantomuodot eivät yksinään riitä takaamaan tasapainoa markkinoille. Joustavia energialähteitä, kuten vesivoimaa, voidaan säädellä tehokkaasti kun tuuli- tai aurinkovoimaa ei ole saatavilla. Uusiutuvien energialähteiden lisäksi tarvitsemme myös ennustettavaa perusvoimaa, kuten ydinvoimaa ja yhteistuotantoa, sillä ne tuovat vakautta järjestelmään ja vähentävät joustavuuden ja verkon laajentamisen tarvetta.
Monet tutkimukset osoittavat, että optimaalinen yhdistelmä energialähteiden jakaumalle saavutetaan, kun noin kolmannes tuotannosta koostuu säästä riippuvaisista uusiutuvista energiamuodoista, kolmasosa vakaasta ja ennustettavasta perusvoimasta ja kolmasosa säätövoimasta, jos tavoitteena on vähäpäästöinen, varma ja kilpailukykyinen sähköjärjestelmä.
