Fortum.fi
24.05.2021
5 Min

Mistä sähkö tulee? Esittelyssä erilaiset energialähteet

Energiakeskustelussa vilisee monenlaisia termejä: on uusiutuvaa ja uusiutumatonta, fossiilista ja fossiilivapaata, hiilineutraalia, ilmastoystävällistä, hiilidioksidipäästöllistä ja -päästötöntä energiaa. Ei ole mikään ihme, jos pää ei pysy perässä siitä, mitä milläkin termillä tarkoitetaan! 

Kasvihuonekaasupäästöt, hiilidioksidi etunenässä, vauhdittavat maapallon keskilämpötilan kohoamista. Siksi onkin hyödyllistä jakaa erilaiset tuotantomuodot sen perusteella, aiheuttavatko ne hiilidioksidipäästöjä vai eivät. Avaamme tässä kirjavat termit käytännönläheisesti, jotta sähkön tuotantomuodot kirkastuvat ihan tavalliselle kuluttajallekin.

Tuotantomuodot, jotka eivät aiheuta hiilidioksidipäästöjä


Aurinkovoima

Aurinkovoimaa saadaan, kun auringon säteily muuttuu sähköksi aurinkopaneeleilla. Paneeleissa on kennoja, joihin auringonsäteily synnyttää jännitteet, jotka muunnetaan sähköksi. 

Aurinkosähkössä on paljon mahdollisuuksia. Aurinko nimittäin tuo maan pinnalle tunnissa enemmän energiaa kuin mitä käytämme vuodessa! Aurinkosähkön haaste onkin sääolosuhteet. Aina ei paista. Pilvisellä päivällä säteily on vähäisempää ja silloin paneeleista saadaan myös vähemmän energiaa. 

Aurinkovoiman ehdoton plussa on kuitenkin se, että se on ehtymätön energialähde. Siksi sitä kannattaa hyödyntää sähkön tuotannossa. 

Vesi- ja tuulivoima

Vesi- ja tuulivoima perustuvat samaan mekaniikkaan, pyörimiseen. Hyvin yksinkertaistettuna se toimii näin: pyörimisliike muuttuu sähköksi generaattorilla. Pyörivään sähköjohtimeen tulee jännite ja siten syntyy sähkövirta.

Vesivoimassa kosken tai putouksen korkeuseron aiheuttama veden virtaus muuttuu turbiinin ja generaattorin avulla sähköksi. Vesi virtaa alas turbiinin kautta. Turbiini pyörittää generaattoria, joka muuntaa veden liike-energian sähköksi. Tuulivoimassa sama pyörimisliike saadaan puolestaan aikaan tuulen liike-energialla. Se muutetaan generaattorilla sähköksi.

Vesivoima on tärkein uusiutuvan energian tuotantomuoto Pohjoismaissa. Norja täyttää käytännössä lähes koko sähkön tarpeensa vesivoimalla. Ruotsissa vesivoiman osuus sähköntuotannosta on puolestaan noin 40 % ja Suomessa 19%. 

Aurinko-, vesi- ja tuulivoima kuuluvat uusiutuviin energiamuotoihin. Niiden käyttöä yritetään kasvattaa, jotta pienennämme ilmakehään hiilidioksidipäästöjä. Uusiutuvien haasteena on kuitenkin se, että sähkön varastointi ei ole vielä riittävän edullista ja kattavaa. 


Ydinvoima

Niinkin monimutkainen kokonaisuus kuin ydinvoimala toimii itse asiassa varsin yksinkertaisella tavalla: sähköä tuotetaan kuumentamalla vettä ja pyörittämällä turbiinia syntyneellä höyryllä. Lämmönlähde on uraani, jonka atomi halkaistaan hallitusti. Näin syntyy lämpöä. Ydinvoimala on siis eräänlainen valtava höyrykattila.

Suomen sähköstä noin neljäsosa tulee Eurajoen Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimaloista. 

Suomella on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Illmastonmuutoksen jarruttamisessa onkin hyödynnettävä kaikki mahdolliset resurssit – myös ydinvoima, sillä sen tuotannossa ei aiheudu hiilidioksidipäästöjä, eikä sen tuotanto ole kiinni esimerkiksi sään vaihteluista. 

Muut päästöttömät tuotantomuodot


Geotermisessa energiassa hyödynnetään maansisäistä lämpöä kierrättämällä vettä kahden reiän kautta. Myös vuorovesi ja merten aallot on yritetty valjastaa energian tuotantomuodoiksi. Ne ovat kuitenkin vielä kehitys- ja testausvaiheessa.





Tuotantomuodot, jotka aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä

Hiilidioksidipäästöjä syntyy, kun sellaista ainetta poltetaan, josta palaessa vapautuu hiilidioksidia. Polttamiseen perustuvissa voimalaitoksissa höyrystetään vettä. Höyry pyörittää turbiineja ja niihin kytketyt generaattorit tuottavat sähkövirtaa.

Poltettava lähde voi olla melkein mitä vaan: öljyä, maakaasua, kivihiiltä, biomassaa tai turvetta. Listan kolme ensimmäistä kuuluvat fossiilisiin energialähteisiin, koska ne ovat syntyneet muinaisten eliöiden jäänteistä miljoonien vuosien aikana.

Ne myös tuottavat noin 80 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu ja yksi suurimmista ilmastonmuutoksen aiheuttajista. 

Öljy

Öljy on yksinkertaisesti muinaisten kasvien ja eläinplanktoneiden jäänteitä. Ne painuivat aikoinaan merenpohjaan ja niiden päälle kasaantui miljoonien vuosien saatossa maa-ainesta. Paine puristi ne lopulta öljyksi.

Öljy on maailman suurin energianlähde. Sen lisäksi, että sitä käytetään lämmön lähteenä, siitä valmistetaan myös polttoaineita, muoveja, voiteluaineita ja liuottimia erityisesti teollisuuden tarpeisiin. Öljyn haaste on päästöjen lisäksi se, että sen ennustetaan loppuvan muutamassa kymmenessä vuodessa. Sille kehitetäänkin koko ajan korvaavia muotoja. 

Maakaasu

Maakaasu on syntynyt samalla tavalla kuin öljy: fossiileista maan puristuksessa. Sitä käytetään lämmitykseen, sähkön tuotantoon ja polttoaineisiin. Kotona se on saattanut tulla tutuksi kaasulieden käyttäjille.

Maakaasun poltosta syntyy hiilidioksidipäästöjä noin puolet vähemmän kuin hiilen polttamisesta. Maakaasun on siksi nähty tärkeänä siirtymävaiheen energialähteenä matkalla pois fossiilisten energiamuotojen käytöstä. 

 

Kivihiili

Yleisimmistä energialähteistä kivihiili on pallollamme yleisin. Sitä arvellaan olevan maankuoressa mojovat 10 000 miljardia tonnia! Eikä ihme, sillä kivihiilellä on ollut aikaa muodostua miljardien vuosien ajan maankuoren puristuksiin jääneestä turpeesta, joka on puolestaan muodostunut maapalloa aikoinaan peittäneistä metsistä. 

Kivihiiltä louhitaan avolouhoksista ja kaivoksista. Vaikka toisin voisi luulla, hiiltä ei suinkaan polteta sellaisenaan energiantuotannossa. Yleensä se ensin jauhetaan pölyksi ja vasta sitten poltetaan polttokattiloissa. 

Meillä täällä Suomessa lähes parinsadan tuhannen suomalaisen kodit lämpiävät kivihiilellä. Se tulee muuttumaan, sillä Suomi on ilmoittanut lopettavansa kivihiilen käytön 2029 mennessä. 

 

Turve

Turve on erikoinen energialähde, koska niin kansainvälinen ilmastopaneeli kuin EU:kaan ei luokittele sitä uusiutuvaksi, fossiiliseksi eikä biomassaksi. Se on omassa luokassaan kaikkien muiden välissä. Voisi sanoa, että turve on kivihiilen esiaste. Se on maatunutta kasvillisuutta, josta sitten miljardien vuosien saatossa lopulta puristuu hiiltä.

Turve poltetaan hyvin samalla tapaa energiantuotannossa kuin muutkin polttoaineet.

Biomassa

Bioenergiaa tehdään biomassasta, eli eloperäisten aineiden jätteistä tai ylijäämästä. Meillä Suomessa biopolttoaineeksi päätyvät siis metsien, soiden ja peltojen kasvien biomassat sekä yhdyskuntien, maatalouden ja teollisuuden orgaaninen jäte. 

Sähkön tuotanto Suomessa

Käytämme Suomessa monen eri tuotantomuodon yhdistelmää sähkön tuotannossa. Eniten meillä käytetään ydinvoimaa, vesivoimaa, kivihiiltä, maakaasua, puuta ja turvetta. Aurinko- ja tuulivoiman käyttö on vielä toistaiseksi muita muotoja pienempää, mutta niiden käyttö ja tuotanto kasvavat koko ajan. Noin 75 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta. 


Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta

Jotta maapallomme pysyy meille hyvänä ja terveellisenä kotina, hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä. Mutta se on tehtävä siten, että meillä kaikilla on varmasti sähköä saatavilla. Pelkät uusiutuvat eivät riitä turvaamaan sähkön saantia meillä. Tarvitsemme uusiutuvien rinnalle myös muita hiilidioksidipäästöttömiä energiamuotoja, kuten ydinenergiaa. 

Meillä Fortumilla kannamme kortemme kekoon tulevaisuuden rakentamisessa. Vuonna 2020 investoimme hiilidioksidipäästöttömään energiantuotantoon 401 miljoonaa euroa, josta vesivoimaan, tuulivoimaan ja aurinkovoimaan sekä bioenergiaan yhteensä 344 miljoonaa euroa. Lisäksi meiltä ostamasi sähkö on aina tuotettu ilmastoa kuormittamatta, eli se on päästötöntä. Voit lisäksi valita erikseen esimerkiksi erilaisilla uusiutuvilla tuotantomuodoilla tuotettua sähköä, tai pelkkää aurinkovoimaa.

Valitse uusiutuva energia. 

 

Tilaa Fortumin uutiskirje

Saat kuukausittain sähköpostiisi kiinnostavia vinkkejä asumiseen, energiansäästöön ja liikkumiseen.
Tilaa