Kun lapsi muuttaa pois kotoa, muutos on suuri paitsi lapselle itselleen myös vanhemmille. Pärjääkö lapsi omillaan? Pitääkö hän yhteyttä? Hoituvat kaikki arkiset asiat?
Elämänmuutokseen liittyy paljon tunteita mutta myös käytännön asioita, joissa vanhemmat voivat olla tarpeen mukaan apuna. Tähän artikkeliin on koottu vinkkejä vanhemmille, jotta lapsen muutto sujuisi mahdollisimman mutkattomasti. Myös vanhemmat pääsevät ääneen: he kertovat, mikä on mietityttänyt eniten silloin, kun lapsi on muuttanut omilleen.
Pärjääkö lapsi varmasti yksin?
“Vanhemmuuden huolikerroin on aina varsin korkea. Fyysinen irtipäästäminen on valtavan kivuliasta mutta samaan aikaan lohdullista. Vaikeinta oli olla puuttumatta liikaa. Aluksi suurin huoleni olikin, kertovatko lapset, jos tarvitsevat apua.”
Kun lapsi muuttaa pois kotoa, huoli lapsen pärjäämisestä voi olla suuri. Se voi olla niin suuri, että tuntee tarvetta neuvoa, puuttua asioihin tai auttaa silloinkin, kun nuoren olisi tärkeintä saada opetella ja tehdä asioita itse.
Virheet kuuluvat itsenäistymiseen. Niiden avulla kotoa muuttanut lapsi osaa ottaa vastuun omasta elämästään. Voikin olla, että lastaan auttaa parhaiten niin, että luottaa hänen pärjäävän. Vanhemman tehtäväksi jää olla apuna, jos omilleen muuttava lapsi niin toivoo. Samalla nuorta voi muistuttaa siitä, että on aina lapsen tukena, jos hän niin haluaa.
.jpg?width=1920&name=CoS-muutto-2021-7%20(1).jpg)
Hoituvatko kaikki arkiset asiat?
“Arjen sujuminen mietitytti eniten. Pystyykö lapsi hoitamaan kaiken tarvittavan, kuten vuokranmaksun ja kaupassa käynnin.”
Arkeen liittyy käytännön asioita, jotka saattavat tulla nuorelle yllätyksenä. Pyykkiä on pestävä, ruokaa laitettava päivittäin ja vuokra maksettava ajallaan. Vanhempaa saattaakin mietityttää, osaako tai muistaako lapsi hoitaa kaikki käytännön asiat, jotta arki rullaisi mahdollisimman mutkattomasti.
Jo pelkästään muuttoon liittyy lukuisia juoksevia asioita, jotka pitää hoitaa. Omaan kotiin muuttaminen tarkoittaa, että on huolehdittava esimerkiksi osoitteenmuutoksesta, kotivakuutuksesta, sähkösopimuksesta ja nettiliittymästä. Ne ovat asioita, joita nuori ei ole aiemmin tehnyt, joten sopimuksia ja lomakkeita voi täyttää vaikka yhdessä hänen kanssaan. Muuton kynnyksellä esimerkiksi muuttajan muistilista helpottaa, kun asioita on paljon hoidettavana.
“Muistan kyllä harmitelleeni sitä, etten koskaan laittanut lapsia pesemään vessaa. Mutta hyvin ovat pärjänneet ilman minunkin oppejani. Ja onhan se samalla vähän koomista, että suurin murhe oli se, onko lapsen vessa likainen.”
Itsenäistyvän nuoren on tärkeää saada huolehtia päivittäisistä kotiaskareista itse. Vanhemmalle voi olla vaikea hyväksyä, ettei lapsi hoidakaan asioita samalla tavalla kuin hän itse on tottunut tekemään. Siksi on hyvä pitää mielessä, että jokainen hoitaa niin vessan pesun kuin pyykitkin omalla tavallaan – nuoren koti on nuoren oma koti.
Riittävätkö lapsen rahat?
“Huolestutti, miten Kelan ja muiden virastojen kanssa asiat rullaisivat. Olin mahdollisimman paljon lapsen tukena, jotta asumistuet ja muut vastaavat saatiin pyörimään, sillä nuorelle tällaisten asioiden ymmärtäminen ei ole niin helppoa.”
Kotoa pois muuttava nuori on ensimmäistä kertaa itse vastuussa raha-asioistaan. Vanhempaa saattaakin huolettaa, riittävätkö lapsen rahat elämiseen, tuleeko vuokra maksetuksi ja hoituvatko laskut asianmukaisesti. Samalla on hyvä pohtia, kuinka paljon omilleen muuttanutta lasta voi tai haluaa tukea taloudellisesti. Raha-asioista kannattaa puhua ja sopia yhdessä, jotta pelisäännöt ovat selvillä.
Nuorta voi tukea taloudellista ostamalla hänelle jotain sellaista, josta on hyötyä päivittäisessä arjessa: paistinpannu, imuri tai vaikka pyyhesetti auttavat silloin, kun nuori tekee hankintoja uuteen kotiinsa.
Lisäksi elämiseen ja asumiseen tarkoitettujen tukia on saatavilla. Yksin asuva nuori voi hakea esimerkiksi yleistä asumistukea, opiskelija myös erillistä opintotukea. Nuorelle tukiviidakossa suunnistaminen voi tuntua vaikealta, joten vanhempi voi auttaa lasta asioimisen ja hakulomakkeiden kanssa.
Säilyykö yhteys?
“Suretti ja mietitytti varsinkin se, näkisimmekö toisiamme enää niin usein.”
Kun lapsi muuttaa pois kotoa, yhtäkkiä hän ei enää olekaan samalla tavalla läsnä ja lähellä kuin ennen. Vanhempaa voi huolettaa, kertooko lapsi enää kuulumisiaan ja tuleeko hän käymään. Entä jos jotain sattuu? Pyytäkö lapsi tarvittaessa apua?
“Oli vaikea paikka, kun esikoinen kertoi tarvitsevansa enemmän tilaa, vaikka välillämme oli useita satoja kilometrejä. Se oli kivuliasta, mutta samalla ymmärsin kyllä tosi hyvin.”
Irtipäästäminen voi olla vanhemmalle paljon vaikeampaa kuin lapselle itselleen. Takertuminen saattaa kuitenkin aiheuttaa harmia ja eripuraa. Elämäntilanne on uusi nuorillekin, joten hän tarvitsee aikaa ja tilaa sopeutuakseen siihen. Kuulumisia voi ja saa kysellä, mutta tärkeää on myös päästää irti. Toisaalta voi sanoa myös ääneen, että on puhelinsoiton tai viestin päässä, jos nuori haluaa jutella tai kaipaa tukea. Yksi tapa on sopia yhteydenpidolle selvät säännöt. Kun on yhdessä sovittu, kuinka usein soitellaan ja nähdään, kumpikaan ei turhaan murehdi siitä, miten tiiviisti yhteyttä pitäisi pitää.
.jpg?width=1920&name=CoS-muutto-2021-8%20(1).jpg)
Pärjäänkö itse ilman lastani?
“Kun esikoiseni oli vielä vauva, eräs tuttava sanoi, että lapset ovat vain lainassa. Loukkaannuin hirveästi. Nyt ymmärrän, mitä hän tarkoitti. Samaan aikaan tiedän, että vanhemmuus ei lakkaa olemasta missään olosuhteissa.”
Lapsen ja erityisesti kuopuksen muutto tarkoittaa samalla sitä, että koti tyhjenee ja hiljenee. Vanhempi saattaa pohtia, miltä elämä sen jälkeen näyttää? Tai mitä lapsen huoneelle pitäisi tehdä?
Vaikka lapsi muuttaakin pois kotoa, hän ei katoa. Lapsen itsenäistyminen ei tarkoita sitäkään, että lapsi hylkäisi vanhempansa tai toisin päin. Vaikka uusi elämäntilanne voi tuntua vaikealta; onhan se vanhemmillekin aivan uudenlainen elämäntilanne. Muutos voi tuoda mukanaan myös paljon hyvää: aikaa jää enemmän omille menoille, ja lapsen huoneen voi muuttaa vaikkapa harrastehuoneeksi.
