20.11.2018
3 Min

Viisi tapaa toimia ympäristöystävällisesti ja panostaa samalla omaan hyvinvointiin

Henkilökohtainen hyvinvointi ja ympäristön etu kulkevat usein käsi kädessä, eikä ympäristötietoisten valintojen tarvitse tarkoittaa omasta mukavuudesta tinkimistä – päinvastoin. Pienillä viilauksilla arkisiin tapoihin saat lisää virkeyttä ja hyvää oloa. Samalla luonto kiittää!

Kuljeta kauppaostokset ergonomisesti repussa muovikassin sijaan

Muovin välttäminen vähentää sekä jätteen määrää että kasvihuonekaasujen päästöjä. Lisäksi täysi muovikassi on tuskallinen kuljetettava: kädensijat uppoavat kämmeniin, käsi tuntuu venyvän ja kävelyasentokin vetää vinoon.

Niska-hartiavaivaisille päätetyöskentelijöille kauppakassien kantaminen voi olla päivän koitoksista se, joka laukaisee jännityspäänsäryn.

Repun tai tukevan olkalaukun käyttämisestä kiittää myös keho: etenkin laadukkaat ulkoilureput jakavat painon selkään ja hartioille tasaisesti, ja kauppakuorman saa kulkemaan mukana hyvällä fiiliksellä. Jos kuljet kävellen, anna tilaisuus myös kahvallisille ”mummokärryille” – samalla kiipeät katumuodin edelläkävijöiden joukkoon.

Käy nopeasti ja viileämmässä suihkussa – iho ja hiukset kiittävät

Käyttöveden lämmitys vie tilojen lämmityksen jälkeen eniten suomalaisten kotitalouksien energiaa. Samaan aikaan moni meistä pahentaa tietämättään ihon ja hiuspohjan kuivumista lotraamalla lämpimässä vedessä liian pitkiä aikoja.

Pitkät, kuumat suihkut ja etenkin lämmin kylpy kannattaa nähdä ylellisyytenä, josta voi nauttia silloin tällöin, mutta turhaan niillä ei kannata ihoa rasittaa. Etenkin atoopikoiden, psoriaatikoiden ja couperosa-punoituksesta kärsivien oireita kuuma vesi usein pahentaa.

Viilennä huoneen lämpötilaa: nukut ja työskentelet hyvin!

Jo yhden asteen lasku kodin lämpötilassa säästää energiaa n. 5 %. Mutta tiesitkö, että oleskelulämpötilan viilentäminen tekee hyvää myös keholle?

  • Viileässä nukutaan tutkitusti paremmin. Unihormoni melatoniinia erittyy yöllä enemmän ja uni on syvempää, kun makuuhuoneen lämpötila on viileä, jopa kolea. Vilpoisassa nukkuminen aktivoi myös aineenvaihduntaa.
  • Viileässä työskennellessä vireystaso säilyy korkeampana. Jos teet esim. kirjoitustyötä, sopivin huoneen lämpötila on n. 22 astetta. Fyysiselle työskentelylle optimilämpötila on vielä reilusti viileämpi.
  • Liian lämmin huoneilma voi ärsyttää hengitysteitä ja kuivattaa ihoa. Moni atoopikko ja astmaatikko hyötyy asteen tai parin laskemisesta etenkin talvella.

Vaihda autoilu liikuntaan edes välillä – jo pienilläkin liikuntapätkillä on vaikutus terveyteen

Autoilulla on lentämisen jälkeen suurimmat kilometrikohtaiset yksikköpäästöt. Silti autosta kokonaan luopuminen voi tuntua niin suurelta askeleelta, ettei sitä oikein haluaisi edes miettiä. Entäpä, jos vain vähentäisit autoilua ja nappaisit samalla pieniä terveyshyötyjä ilman raskaalta tuntuvaa mustavalkoisuutta?

Ihmisen mieli on merkillinen: pakko lisää vastenmielisyyttä, kielto houkutusta ja vapaaehtoisuus rennompaa tekemistä. Ethän ajattele, että jos esim. aloitat työmatkapyöräilyn, kaikki on äkkiä pilalla, jos väliin tulee yksi autoilukerta harrastuksiin tai flunssan väsyttämänä hyppäätkin bussiin?

Etenkin vähän liikkuva kerää melkoisen hyödyn jo kevyellä panoksella. Kun skippaa ajatuksen automarkettiin köröttelystä ja tallusteleekin lähikauppaan, nappaa ostosten ohella kuin vahingossa itselleen parempaa oloa ja pidempää ikää.

Olennaista on tehdä pieni päätös kerrallaan. Valitse juuri tällä kertaa vaihtaa autoilu pyöräilyyn, niin ensi kertakin vielä maistuu. Jos rakennat ehdottomuudella itsellesi vankilan, huvittaminen saattaa lopahtaa yllättävän nopeasti.

Tätä osasit jo odottaa: kasvisten syöminen.

Ilmastoystävällisin ruoka on kotimaista ja kasvispainotteista. Syömisvalintoihin liittyvä käsityksiä vaivaa kuitenkin usein sama ehdottomuus, jolla liikuntaan suhtaudutaan. Ravitsemusvalinnat voidaan kokea osoituksena siitä, keitä olemme ja mihin ryhmään haluamme kuulua – jopa poliittisesti. Tämä lisää etenkin sosiaalisiin ruokailutilanteisiin jännitettä.

Samaan aikaan suurin osa meistä kuluttajista kuitenkin asemoituu ruokailutottumuksiltaan ei-kenenkään-vyöhykkeelle. ”Ihan sama, mitä ruoassa on, kunhan se maistuu hyvältä” on monen kokeilunhaluisen sekasyöjän johtoajatus. Samalla se on muheva kasvualusta ruokavalion pienille muokkauksille: jospa tänään nappaisikin kasvisruokaa? Ja jos ateria maistuu hyvältä, ehkä huomennakin voisi kokeilla samaa?

Kun ruokavaliota viedään kasvispainotteisemmaksi, kasvaa samalla tavallisesti myös kuidun saanti. Lisäksi vitamiineja ja mm. flavonoideja saadaan laaja-alaisemmin kehon käyttöön. Kaikkia kasvisten syömisen hyötyjä ei edes tunneta, mutta näyttää siltä, että kasvisten riittävä saanti suojaa paitsi sydän- ja verisuonitaudeilta, myös monilta syöpätyypeiltä.

Lähellä tuotetut ja sesongin mukaan valitut ruokaostokset tekevät usein hyvää myös keholle: ketju tuotannosta pöytään on tavallista lyhyempi, joten ruoka on varmasti tuoretta eikä säilöntäaineita tarvita. Lisäksi suomalainen ruokatuotanto on kuuluisaa puhtaudestaan.

Lue tutkittua tietoa artikkelin aiheista:

Nukkumislämpötilasta ja terveydestä
Työskentelylämpötilasta (englanniksi)
Pienestäkin liikkumisesta on hyötyä (englanniksi)
Ilmastoystävällinen, terveellinen ruokavalio

New call-to-action