01.03.2024
3 Min

Johan on markkinat!

Viime viikkoina media on vilissyt juttuja sähkömarkkinoista. On markkinamallia, energy only -markkinaa, kapasiteettimarkkinaa, vähittäismarkkinaa, tukkumarkkinaa, spot-markkinaa, johdannaismarkkinaa. Jotkut tykkäävät, että markkina on rikki ja toiset, että se toimii juuri niin kuin pitääkin. Tässä artikkelissa pyrimme avaamaan mitä näillä eri markkinoilla oikein ostetaan ja myydään, toimivatko ne niin kuin pitäisi, vai ovatko ne markkinoita ollenkaan. 

Lähdetään liikkeelle markkinamallista, siitä pohjimmillaan nyt keskustellaan. Eli millä tavalla sähköä tulisi myydä ja ostaa. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, miten sitä kannattaisi jatkossa tuottaa. 

Nykyinen sähkömarkkinamalli

Pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat energy only -periaatteella. Se tarkoittaa, että sähkön tuottajat saavat tuloa vain silloin, kun myyvät sähköä markkinoille. Jokaisesta tuotetusta megawattitunnista (MWh) maksetaan tuottajalle ja jokaiselle tunnille on oma kysynnän ja tarjonnan määräämä hinta.  

Energy only -markkina kannustaa tuottajia myymään mahdollisimman paljon sähköä mahdollisimman pienin kustannuksin. Se ohjaa sähkön tuottajia käyttämään teknologioita, joiden tuotantokustannukset ovat alhaisimmat, kuten esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaa. Se ei välttämättä ohjaa rakentamaan uutta vakaata tuotantoa, kuten uutta ydinvoimaa tai sähkön varastointiratkaisuja, joiden rakennuskustannukset ja -ajat voivat olla korkeita ja joista ei siten saa heti rahoilleen tuottoa.  

Johdannaismarkkinat, spot-markkinat, vähittäismarkkinat ja tukkumarkkinat  

Nykymarkkinoilla sähköä myydään pääsääntöisesti kolmella eri tavalla. Johdannaismarkkinoilla, seuraavan päivän spot-markkinoilla tai suorilla sopimuksilla tuottajien ja suuryritysten välillä.  

Johdannaismarkkinoilla myydään sähköfutuureja, jotka ovat tukkusopimuksia sähkön tuottajien ja ostajien välillä. Niissä sovitaan tietty hinta tulevaisuudessa tietyllä ajanjaksolla toimitettavalle sähkölle. Futuurisopimuksessa sovitaan hinnan lisäksi toimitettavasta sähkön määrästä. Johdannaismarkkinoilla noteerattujen futuurien avulla sähköä sitoudutaan etukäteen ostamaan ja myymään sovittuun hintaan tiettynä aikana tulevaisuudessa. Näin sähkönmyyjät suojaavat tulevaisuudessa markkinoilta hankittavaa sähkön hintaa ja sähköntuottajat puolestaan suojaavat tulevaisuudessa markkinoille myytävän sähkön hintaa. Kuluttajan toistaiseksi voimassa olevalla tai määräaikaisella sopimuksella hankkima sähkö tulee johdannaismarkkinoilta. Sähkön hinta on siis ”lukittu” tietylle tasolle ja ajanjaksolle – sekä sähkön kuluttajalle, sähkön myyjälle että sähkön tuottajalle. 

Spot-markkina viittaa yleensä pohjoismaiseen Nord Pool -sähköpörssiin. Siellä sähkön hinta määritellään erikseen tulevan vuorokauden jokaiselle tunnille. Sähkön tuottajat ja myyjät päivittävät Nord Pool -huutokauppaan kerran vuorokaudessa sen hinnan (€/​MWh), jolla he ovat valmiita ostamaan ja myymään sähköä tunneittain seuraavana vuorokautena. Spot-hinta muodostuu näiden syötettyjen osto- ja myyntitarjousten leikkauspisteessä: siinä missä kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Kuluttajan pörssisähkösopimus on sidottu näihin tuntikohtaisiin hintoihin.  

Kun puhutaan vähittäismarkkinoista ja tukkumarkkinoista kyse on käsitteistä, ei niinkään erillisistä fyysisistä kauppapaikoista. Vähittäismarkkinoilla sähkön myyntiyhtiö ostaa sähköä johdannais- tai spot-markkinoilta ja myy sitä edelleen marginaalilla kuluttajille tai pienille ja keskisuurille yrityksille. Tukkumarkkinoilla taas sähkön tuottaja myy tuottamansa sähkön spot- tai johdannaismarkkinoille, tai suoraan suuryrityksille. 

MicrosoftTeams-image (2)-3
Entä mitä myydään kapasiteettimarkkinoilla? 

Kapasiteettimarkkinoilla ei myydä sähköä vaan ne ovat tapa varmistaa, että markkinoiden käytössä on kaikissa tilanteissa riittävä määrä toimintakykyistä sähköntuotantotehoa, eli kapasiteettia (megawatteja, MW). Kyse on eräänlaisesta kollektiivisesta vakuutuksesta, jolla yhteiskunta varmistaa, että tiukassa tilanteessa tuottajilta löytyy tehoa tuottaa sähköä riittävästi. Ja tästä sähkön tuottajat saavat maksun. 

Järjestelmän tavoitteena on luoda ympäristö, joka kannustaa sähkön tuottajia investoimaan säävarmaan tuotantoon tai sähkön varastointikapasiteettiin, joita tarvitaan vakaaseen ja toimitusvarmaan sähköjärjestelmään. Nykytilanteessa, jossa tuottaja saa maksun vain tuotetusta sähköstä, eikä kyvystään toimittaa sitä, investoinnit vakaaseen ja säävarmaan tuotantoon eivät kannata. Suomessa ei ole kapasiteettimarkkinaa, vaan energy only –markkina, mutta useassa muussa Euroopan maassa jonkinlainen kapasiteettimarkkina on jo käytössä. Aiheesta keskustellaan tällä hetkellä laajasti. 

Mikä ratkaisuksi markkinamenolle? 

Kuten on nähty, sähkön hinta vaihtelee nykyisin suuresti. Viime vuonna oli toistakymmentä päivää, jolloin sähkön hinta oli negatiivinen, ja toisaalta talvella on ollut tiukkoja pakkaspäiviä, jolloin hinta on noussut jopa pariin euroon per kilowattitunti.  

Yksi syy vaihtelulle on sääriippuvaisen tuulivoiman kasvanut määrä sähköjärjestelmässä. Kylmänä talvipäivänä, kun sähkön tarve kasvaa, eikä tuule, hinta nousee kovan kysynnän ja niukan tarjonnan takia. Kun tuulee kovaa, hinta romahtaa edullisesti tuotettavan tuulivoiman suuren tarjonnan takia. 

Kenenkään intressissä, ei sähkön kuluttajan, myyjän kuin tuottajankaan, ole näin suuri hintavaihtelu. Ratkaisuna voisi olla markkina, jossa hinta edelleen määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan, mutta meillä on myös varmuus siitä, että tiukan paikan tullen sähköä riittää kaikille.  Meidän tavoitteenamme on tasapainoinen ja kestävä sähkön tuotantorakenne, joka omalta osaltaan tasaa hintavaihteluja.

New call-to-action