”En halua olla täällä. Mennään takaisin sinne oikeaan kotiin.” – Simo, 4 v.
Muuttaminen voi herättää lapsessa huolta ja harmia, vaikka olisi vanhempien perspektiivistä iloinen asia. Tunneside vanhaan kotiin voi olla vahva, eikä lapsi välttämättä edes ymmärrä, mitä muutto käytännössä tarkoittaa – saati hahmota uuden kodin mukana tulevia mahdollisuuksia. Toisinaan hiljainen hämmennys purkautuu vasta myöhemmin, mikä on omiaan sotkemaan vanhempien tulkintoja: kaikkihan on jo kunnossa ja muutto onnellisesti takanapäin, mikä lasta nyt vaivaa?
Kuinka polkua uuteen kotiin sitten voisi tasoittaa? Saimme Väestöliiton perhesuhteiden asiantuntija Minna Oulasmaalta arvokkaita eväitä lapsen tukemiseen ja ymmärtämiseen elämänmuutoksen keskellä.
Valmistele lasta tulevaan
Lasten tuntosarvet ovat yleensä herkemmät kuin aikuiset osaavat kuvitella. Vanha sanonta pienilläkin padoilla on korvat pitää hyvin paikkansa: lapsi kyllä huomaa, että jotain poikkeuksellista on tekeillä. Minna Oulasmaa suosittelee, että lapselle kerrotaan muutosta ajoissa, mieluiten jo ennen ennen kuin tuttavat ja sukulaiset kuulevat asiasta: ”Mikäli lapsi poimii aikuisten keskusteluista irrallisia vihjeitä muutosta, voi hän tehdä itsekseen omintakeisia, huolekkaitakin tulkintoja.”
Lasta kannattaa myös kannustaa keskustelemaan aiheesta. ”Vanhemmat tulkitsevat hiljaisuuden helposti tyytyväisyydeksi. Vetäytyvä lapsi voi mietiskellä muuttoa paljonkin, ja mahdollisuuksia keskusteluun on hyvä aktiivisesti tarjota, vaikka tilanne vaikuttaisikin tyyneltä”, Oulasmaa muistuttaa.
Osallista lapsi suunnittelemaan
Oulasmaa neuvoo myös ottamaan lapsen mukaan muuton etukäteistuumailuun.
”Suunnitelkaa yhdessä kotia! Käykää katsomassa asuntoa tai tutkikaa kuvia siitä! Lapsen kanssa voi esim. miettiä, miten hänen tavaransa järjestellään uuteen omaan huoneeseen tai leikkinurkkaukseen ja antaa hänen vaikkapa valita värejä sinne. On hyvä, jos uudessa kodissa on jotakin mukavaa, mitä odottaa. Tärkeää on myös kertoa, mikä kaikki säilyy ennallaan: lapsi voi esim. olla huolissaan siitä, jäävätkö lelut vanhaan kotiin.”
Sadut ja kertomukset ovat hyviä välineitä muuton mietiskelyyn. Vanhempi voi kertoa lapselle omista mukavista muuttokokemuksistaan tai lueskella hänelle kirjoja, joissa päähenkilö muuttaa.
“Lasta voivat kiinnostaa muutossa hyvinkin konkreettiset asiat, ja hän näkee tilanteen yksityiskohdat joskus aivan omalla tavallaan. Itse olin alle kouluikäisenä innoissani, kun olimme muuttamassa Myyrmäkeen, ymmärsin paikan nimen väärin ja kuvittelin paikkaa Myyrämäeksi. Ajan myötä selvisi, ettei siellä olekaan erityisen paljon myyriä, mikä kyllä oli lievä pettymys”, Oulasmaa naurahtaa.
Anna tilaa tunteille
Käytännön toimet imaisevat helposti vanhempien ajan ja huomion muuton aikana. Toisaalta vanhemman oma riemu uudesta kodista voi olla niin suuri, että lapsi kokee painetta tuntea samaa iloa. ”Kaikki lapsen tunteet pitää osoittaa hyväksyvänsä, myös suru ja kiukku”, Minna Oulasmaa linjaa.
”Oman lapsen paha mieli on useimmille vanhemmille ahdistavaa kestää, ja siksi tilannetta saatetaan ratkoa järkeilemällä tai tyrkyttämällä surevalle lapselle ilon aiheita. Lasta kuitenkin auttaa eniten, kun hän saa turvallisesti näyttää kaikkia tunteitaan ja kokee, että ne ovat hyväksyttäviä”, hän jatkaa.
”Aikuinen voi myös hätäpäissään antaa tulevaisuudesta lupauksia, joita ei voi pitää – hän voi esim. vakuuttaa, että lapsi saa uudessa asuinpaikassaan heti paljon kavereita. Sellaista kannattaa välttää.”
Aina kaikki lapsen tunteet eivät ole sitä, miltä näyttävät. Tukahdutettu suru voi näyttäytyä kiukkuna tai jopa fyysisinä oireina, kuten vatsa- ja pääkipuna. Lasta voi auttaa tunnistamaan tunteitaan pohtimalla hänen kanssaan, minkälainen olo niistä tulee ja mistä ne voisivat johtua.
Oulasmaa muistuttaa, että tunteiden käsittely voi myös vaatia aikaa. ”On hyvä tiedostaa, että mitä enemmän muutoksia lapsi kerralla kokee, sitä pitempi aika niiden työstämiseen tarvitaan. Älä yritä kiirehtiä lapsen puolesta.”
Kun ikävä yllättää
Ennen muuttoa tehty hyvästelyrituaali helpottaa lasta siirtymävaiheen hahmottamisessa. ”Vanhoille paikoille ja kavereille kannattaa sanoa heipat, vaikka tilanne tuntuisikin riipaisevalta”, kannustaa Minna Oulasmaa. ”Vanhoja ystäviä voi kutsua kylään ja heitä voi käydä katsomassa. Toisaalta valokuvat aikaisemmasta kodista ja kavereista auttavat lasta rakentamaan tarinaansa. Niitä voi katsella yhdessä ja muistella mukavia hetkiä.”
Digitaalisessa maailmassa myös viestintäsovelluksilla (esim. Skype tai WhatsApp) ja nettipeleillä on kätevää pitää yhteyttä entiseen paikkaan jääneisiin sukulaisiin ja ystäviin. Etenkin kouluikäisille yhdessä pelaaminen on usein luonteva tapa jatkaa seurustelua kavereiden kanssa.
”Tärkeintä myös ikävän kanssa on se, että lapsi saa rauhassa kokea tunteensa, eikä aikuinen kiirehdi niitä tai yritä mitätöidä koettua”, Oulasmaa muistuttaa. ”Sekin on aivan mahdollista, että lapsi näkeekin muuton mahdollisuutena ja odottaa sitä kovasti – aikuinen ei etukäteen voi tietää, miltä muutto lapsesta tuntuu. Avoin ja lämmin vuorovaikutus perheenjäsenten kesken on tässäkin tilanteessa avainasemassa”, asiantuntija summaa.
Käytännön vinkit lapsen muuttoon
- Mieti hoitojärjestelyt kuntoon ajoissa: viedäänkö lapsi muualle hoitoon? Pitääkö joku hänestä huolta kotona?
- Jos lapselle ei ole varattu erikseen hoitajaa, huolehdi, että hän on koko ajan jonkun vastuulla. Tapaturmia sattuu eniten, kun vain oletetaan, että joku läsnäolevista katsoo lapsen perään.
- Pidä lapsi pois kulkureiteiltä ja oviaukoista, kun painavia tavaroita kannetaan.
- Varaa muuttopäiväksi helposti tarjottavat eväät, jotka eivät vaadi lämmittämistä tai kylmäsäilytystä.
- Pari varavaatekertaa, puhdistusliinoja, pyyhe, potta ja mahdolliset vaipat kannattaa pitää siellä, missä lapsikin on.
- Huomioi päiväunet: nukkuuko lapsi vaunuissa, matkasängyssä tai patjalla?
- Järjestä pienokaiselle mukavaa ajankulua: voit esim. antaa hänen siivota (tai “siivota) rajattua alaa kuten omaa kaappiaan. Tämä on toisaalta se erikoistilanne, jossa on myös sallittua katsoa sydämensä kyllyydestä iPadilta vaikka Pipsa Possua.
Mukavaa muuttoa sinulle ja lapsellesi!
