Miksi yhteiskunnan sähköistäminen on tärkeää?

Sähköistyminen on aikamme isoimpia muutoksia. Fossiilisista energialähteistä luopuminen on välttämätöntä niin ilmastotavoitteiden kuin ympäristön kannalta, mutta sillä on myös laajoja yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Sähköistymisen merkitystä Suomen ja Pohjoismaiden kilpailukyvylle ei kuitenkaan vielä täysin hahmoteta. Tässä artikkelissa kerromme Pohjoismaiden nykytilanteesta ja sähköistymisen vaikutuksista yhteiskuntaamme. 

Sähköistymisen hyödyt pähkinänkuoressa: 

Sähköistyminen on olennainen askel kohti kestävämpää ja kilpailukykyisempää yhteiskuntaa. Ohessa tärkeimpiä asioita, joita se mahdollistaa:

1. Sähköistyminen vähentää päästöjä ja hillitsee ilmastonmuutosta. 
2. Sähköistyvä yhteiskunta kasvattaa energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. 
3. Riippuvuus fossiilisista polttoaineista vähenee ja ennakoitavuus vahvistuu. 
4. Kasvava kilpailukyky edistää talouskasvua. 

Tilannekatsaus Pohjoismaiden nykytilaan 

Pohjoismaat ovat sähköistymisessä maailman kärkeä, ja kehitys etenee vauhdilla.  

Suomi – yksi kehittyneimpiä maita fossiilivapaan tuotannon saralla 

• Suomessa sähköntuotannosta 95 % on jo fossiilivapaata. 

• Sähkönkulutuksen ennustetaan kasvavan nykyisestä noin 83 terawattitunnista 104-159 terawattituntiin vuoteen 2035 mennessä.  

• Kulutuksen kasvua ajavat muun muassa datakeskusten rakentaminen, vedyn ja polttoaineiden tuotanto sekä lämmityksen ja raskaanliikenteen sähköistäminen. 

• Siirtymän hallitsemiseksi yhteiskuntamme tarvitsee sekä enemmän tuotantoa että lisää joustavuutta sähköjärjestelmään. Tämä edellyttää eri energiantuotantomuotojen tasapainoista jakautumista.  

Ruotsi – yksi maailman fossiilivapaimmista sähköntuottajista 

• Ruotsissa on yksi maailman fossiilivapaimmista sähköntuotannoista, sillä jopa 99 % maan sähköstä tuotetaan fossiilivapaista lähteistä. 

• Tästä huolimatta sähkönkulutus on edelleen historiallisen alhaisella tasolla, suunnilleen samalla tasolla kuin 40 vuotta sitten, ja vain noin 30 % maan koko energiankulutuksesta koostuu sähköstä. 

• Jatkossa sähkönkulutusta on lisättävä jyrkästi Ruotsissa: nykyisestä noin 140 terawattitunnista yli 300 terawattituntiin vuoteen 2045 mennessä, jotta teollisuuden ja liikenteen muutoksesta voidaan selviytyä. 
  
  

• Haasteena on laajentaa tuotantoa ja sähköverkkoja samalla kun fossiilisista polttoaineista luovutaan liikenteen ja tiettyjen teollisten prosessien saralla. 
  
  

Norja – sähköautoilun mallimaa 

• Norjassa on maailman suurin sähköautokanta ja se on yksi maailman sähköistetyimmistä maista ylipäätään. Sähköntuotannosta 98 % tuotetaan fossiilivapaista lähteistä. 
  
  

• Runsaan vesivoiman saatavuuden ansiosta Norja on sähkön nettoviejä. 

• Jopa 55 % Norjan energiankulutuksesta koostuu sähköstä, mikä on yli kaksinkertainen määrä Euroopan keskiarvoon verrattuna. 
  
  
• Tästä huolimatta fossiilisia polttoaineita tuodaan edelleen kuljetusalalle ja muihin teollisiin prosesseihin, ja ne on poistettava käytöstä, jotta sähköistäminen onnistuisi.  
  
  

Miten sähköistyminen vaikuttaa kilpailukykyymme? 

Edullinen sähkön hintataso ja 95 % fossiilivapaa sähköntuotanto tekee Suomesta erityisen houkuttelevan maan monelle teollisuuden alalle, kuten vihreän teräksen ja vähäpäästöisen alumiinin valmistajille sekä datakeskuksille. 

Puhtaan siirtymän tuloksena syntyvät energia- ja teollisuuslaitokset tuovat kuntiin verotuloja, työtä, ja elinvoimaa sekä vahvistavat Suomen huoltovarmuutta, hyvinvointia ja ilmastohyötyjä. Niillä on tärkeä rooli maamme kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kasvattamisessa.

Millaisia toimia yhteiskuntamme tarvitsee? 

Isosta kuvasta katsottuna sähköistyminen vaati pitkäjänteistä ja ennustettavaa politiikkaa niin Suomessa kuin EU-tasollakin. Avainasemassa ovat sähköistymis- ja ilmastotavoitteet, joista ei ole varaa lipsua, jotta edellytykset uusille fossiilivapaata sähköä käyttäville investoinneille olisivat mahdollisimman hyvät. Yhteiskunnan sähköistyminen asettaa vaatimuksia myös sähköjärjestelmälle, kun valtaosa uudesta kysynnästä lähivuosina tullaan kattamaan sään mukaan vaihtelevalla uusiutuvalla energialla. 

Sähköistyvä arki 

Arjessa sähköistyminen näkyy yhä useammissa tuotteissa ja palveluissa, kuten autoissa ja lämpöpumpuissa.  Sähkönkäyttäjillä onkin tärkeä rooli muutoksessa yhä sähköistetympään yhteiskuntaan.

Merkittävä osa Suomen sähköntuotannosta on sääriippuvaista. Kun sähköntuotanto vaihtelee sään mukaan, tarvitaan joustoa myös sähkön kulutukselta.  Ajoittamalla kulutusta voit säästää sähkölaskussa ja osallistua samalla sähköjärjestelmän tasapainottamiseen. Mistä sitten tietää milloin sähköä kannattaa käyttää? Sähkön hinta kertoo meille, miten paljon sähköä on saatavilla: kun sähköä on niukemmin, hinnat ovat korkeat, ja vastavuoroisesti matalien hintojen aikaan sähköntarjontaa on runsaammin. Älypalvelut tekevät sähkönkäytön ajoittamisesta yhä vaivattomampaa. Oletko vielä kokeillut Fortumin Älylatausta?  

Haluatko oppia lisää fiksummasta sähkönkäytöstä? Lue kätevät vinkkimme täältä.