Itämeren suojelu on aihe, joka on monella suomalaisella lähellä sydäntä. Lähimeremme on haavoittuvainen ja tarvitsee huolenpitoa voidakseen hyvin. Fortum on jo pitkään tehnyt yhteistyötä John Nurmisen Säätiön kanssa, jonka hankkeissa parannetaan Itämeren tilaa vähentämällä mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöongelmia, kuten rehevöitymistä ja luontokatoa. John Nurmisen Säätiö on koonnut seuraavat vinkit, jotta voit myös omilla valinnoillasi tukea Itämeren hyvinvointia.
Mitä voit itse tehdä Itämeren hyväksi?
Jokainen voi suosia ruokavaliossaan kasviksia ja kestävästi pyydettyä kalaa lihan ja maitotuotteiden sijasta. Ruokavalinnat ovat vaikuttavin tapa toimia Itämeren puolesta, sillä etenkin eläintalous vaatii paljon maapinta-alaa, ja kasvattaa siksi maatalouden kuormitusta.
Itämeren pelastamisen keinot liittyvät vahvasti kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin, joten tavaroiden ostaminen vain tarpeeseen, korjaaminen ja kierrättäminen sekä uusiutuvan energian käyttö auttavat myös Itämerta. Lähimatkailun suosiminen ja oman lihasvoiman käyttö liikkumisessa ovat myös Itämeren pelastajan keinovalikoimassa. Lisäksi konkreettisia tekoja Itämeren puolesta ovat turhien kemikaalien välttäminen, ympäristömerkittyjen tuotteiden käyttäminen, ylimääräisten lääkkeiden palauttaminen apteekkiin, jätteiden lajittelu sekä sähkön säästeliäs käyttö.
Miten kalan syöminen auttaa Itämerta?
Kalat syövät erilaisia ravinnepitoisia leviä, kasvien osia ja toisia eliöitä ja kaloja. Kalat itsessään sisältävät ravinteita, kuten fosforia. Kun kala hyödynnetään ihmisten ravintona maalla, poistuu vastaava määrä ravinteita kierrosta vesistössä. Särkikalat, Suomessa pyydetty, MSC-sertifioitu silakka ja ahven ovat tyypillisesti kestävästi pyydettyjä, joten niiden käytön lisääminen ei vaaranna kalakantoja.
Itämerta auttaa lopulta myös järvistä kalastetut särkikalat, koska Suomen järvet laskevat jokia pitkin Itämereen.
Miten kalat rehevöittävät Itämerta?
Pikkukalojen määrän liiallinen lisääntyminen johtaa levien lisääntymiseen ja veden sameutumiseen. Pikkukalojen määrä lisääntyy, kun niitä syöviä petokaloja, kuten kuhaa tai haukea, pyydetään paljon. Siksi onkin parempi jättää petokalat saalistamaan vesiin.
Jotkin särkikalalajit, kuten lahnat tapaavat myös tonkia merenpohjaa, mikä nostaa pohjaan sitoutuneita ravinteita veteen levien käytettäväksi.
Kuinka usein kalaa pitäisi syödä?
Jos suomalaiset intoutuisivat syömään Itämeren kalaa kerran viikossa, saataisiin merestä poistettua vuoden aikana noin 400 000 kg fosforia. Mikäli Itämeren kalaa syötäisiin kuukausittain, poistuisi merestä vuodessa 90 000 kg fosforia. Oma kalansyöntilupaus kannattaa mitoittaa omiin tottumuksiin, jotta lupaus muuttuu pysyväksi käytännöksi.
Tiesitkö, että voit tehdä valinnan Itämeren puolesta myös sähkösopimuksessasi. Meillä on valittavissa lisäpalveluna 100% Aurinkoenergiaa - tuotteella ostat aurinkosähköä ja siihen sisältyy Fortumin vuotuinen 5 € tuki John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeisiin.
Oletko Fortumin sähkösopimusasiakas mutta sinulla ei vielä ole 100% Aurinkoenergiaa -lisäpalvelua? Tilaa tästä!
Lue lisää Itämeren suojelusta täältä
Vieraile Tuntematon Itämeri -näyttelyssä Suomenlinnassa
