Inspiraatiota ja vinkkejä asumiseen, energiansäästöön ja liikkumiseen.

Vinkkejä muuttoon?

Tilaa Muuttoapuri
Hakutulokset

Posts containing:

Viisi vinkkiä: Näin valitset sinulle sopivan kodin

Asunnon valinta kannattaa aloittaa miettimällä, mihin kotia tarvitsee ja paljonko voi käyttää rahaa...

Muutto toiselle paikkakunnalle – miten nopeuttaa kotiutumista?

Tuhannet suomalaiset muuttavat vuosittain opintojen, työn tai perhesuhteiden vuoksi niin maan sisällä kuin ulkomaille. Muutto vieraalle paikkakunnalle voi jännittää, innostaa tai jopa pelottaa. Toisinaan muutto voi olla toivottu, toisinaan muutetaan olosuhteiden pakosta. Kun käytännön asiat on hoidettu, voi aluksi vieraalla paikkakunnalla olla hieman orpo olo. Ikävä vanhalle kotipaikkakunnalle saattaa yllättää, ja uusi arki vie aikaa muotoutuessaan. Miten tätä kotiutumisen prosessia voisi nopeuttaa itse? Haastattelimme neljää vieraalle paikkakunnalle muuttanutta ja kysyimme, mikä heitä auttoi kotiutumaan.


Opinnot ja ystävät tekivät Natalian sopeutumisen helpoksi


Opintojen perässä muuttaminen koetaan usein helpoimmaksi uudelle paikkakunnalle sopeutumisen kannalta. Opinnot helpottavat uusien, samassa elämäntilanteessa olevien ystävien löytymistä. Usein juuri yhteydenpito läheisiin ja uusiin ihmisiin tutustuminen lieventävät uuteen paikkakuntaan sopeutumisen stressiä.

Natalia muutti Helsingistä Lappeenrantaan opintojen perässä. Sopeutumista auttoi se, että yhtä aikaa Lappeenrantaan muutti kaksi ystävää ja koulu tarjosi uusia ystävyyssuhteita. Sen lisäksi omat läheiset olivat kohtuullisen lyhyen matkan päässä.

”En kokenut Lappeenrantaan muuttoa sosiaalisesti vaikeaksi. Koska tulin tänne opiskelemaan, viikkoni olivat melko täysiä ja sain välittömästi muutamia tuttavia, jopa ystäviä täältä. Helsingistä samaan aikaan tänne muutti myös aiemmassa koulussani samassa ryhmässä opiskelleet kaksi ystävääni. Lappeenranta ei ole myöskään kaukana Helsingistä. Perheeni asuu pääkaupunkiseudulla, ja voin käydä heidän luonaan vaikka kuukausittain viettämässä viikonloppuja, jos haluan.”


Toiseen maahan muutto vaatii valmistautumista, avointa mieltä ja omaa aktiivisuutta

Toiseen maahan muutettaessa kotiutuminen vaatii usein erityisen paljon omaa panosta ja ponnisteluja, vaikka maa itsessään tuntuisi viehättävältä. Kaiken uuden kohtaaminen, uusien ystävyyksien luominen ja vieraan kielen opetteleminen toisinaan väsyttävät – uutta omaksuttavaa on kerralla paljon.

Kuitenkin kulttuuriin ja uusiin ihmisiin tutustuminen on yleensä vaivan arvoista, ja kuukausien mittaan se pikkuhiljaa kasvattaa kodin tuntua. Myös tuttujen harrastusten jatkaminen tai uusien löytäminen auttaa kotiutumisessa ja sopeutumisessa.

Noora muutti Helsingistä Wieniin poikaystävänsä kanssa. Hän jatkoi etätöiden tekemistä Suomeen, joten sosiaalisten suhteiden luomisessa piti käyttää luovuutta, sillä ilman paikallista työpaikkaa myöskään yhteisöä sen ympärillä ei ollut. Mukana muutti myös koira, joka niin ikään aluksi ihmetteli uutta maata ja paikkakuntaa.

Ennen muuttoani liityin Suomalaiset Wienissä -ryhmään, sieltä sai hyviä kontakteja. Poikaystäväni oli ehtinyt jo muuttaa Wieniin muutamaa kuukautta ennen minua ja tutustua kaupunkiin. Pidin vanhan työni ja työskentelen nykyisin etänä Wienistä käsin. Käydessäni koirani kanssa lenkillä se pelästyi alkuun paikallisia nurmikolle asetettuja mainoskylttejä, jotka esittivät isoa koiraa.”


Noora ratkaisi yhteisön puutteen harrastuksilla, yhteisellä työtilalla ja panostamalla orastaviin ystävyyksiin

”En tuntenut Wienistä montakaan ihmistä entuudestaan ja olin huolestunut siitä, mistä löytäisin uudet sosiaaliset ympyrät ja sopivan sosiaalisen ryhmän. Tunsin kuitenkin muutaman henkilön ja tiesin, että heidän kauttaan voisin saada uusia kavereita. Liityin taistelulajiryhmään jatkaakseni tuttua harrastusta ja vuokrasin itselleni paikan yhteistyöskentelytilasta, jossa voisin tavata uusia ihmisiä. Koin tärkeäksi, että tehdessäni etätöitä Suomeen minulla oli jokin paikka, johon voi lähteä kotoa ja jossa minua odotetaan. On tärkeää, että työpäivän jälkeen voin tulla kotiin ja jättää työt taakseni – työmatka tuo myös mukavan rutiinin.”

Alussa uusien sosiaalisten kontaktien hankkiminen voi väsyttää jopa sosiaalista ihmistä. Ystävyydet ja tuttavuudet vakiintuvat ajan myötä, mutta eritoten tuttavuuden alussa siihen tarvitaan panostamista:

”Uusiin ihmisiin tutustuminen voi olla myös väsyttävää, vaikka olen sosiaalinen. Sen huomaa aina, kun suomalaiset kaverini tulevat kylään – vanhojen ystävien kanssa ei tarvitse nähdä samanlaista vaivaa. Uuden tuttavuuden kanssa täytyy olla todella aktiivinen, jotta saa rakennettua ystävyyssuhteen. Olemme luultavasti tulleet tänne jäädäksemme, joten olen pyrkinyt olemaan aktiivinen, sillä pidän sosiaalista verkostoa tärkeänä.”

Finn tutustui etukäteen kohdemaahan hyvin ja pyrki pitämään avoimen mielen

Finn on kotoisin Saksasta ja muutti Somerolle lukiolaisena vaihto-oppilaaksi. Hän valmistautui Suomeen muuttoon jo etukäteen.

”Ennen muuttoa Somerolle pyrin lukemaan Suomesta ja suomalaisesta kulttuurista mahdollisimman paljon. Pyrin valmistautumaan henkisesti, jotta olisin valmis joustamaan ja sopeutumaan uuteen ympäristöön. Opettelin käytännöllisiä sanoja ja hankin kirjoja sekä CD-levyjä, jotta oppisin suomea. En oppinut paljoakaan ennakkoon, mutta ainakin yritin altistaa itseäni uudelle kielelle. Sen lisäksi yritin lähinnä päästä oikeanlaiseen, avoimeen mielentilaan."

Vaikka alussa Finn koki olevansa erilaisessa tilanteessa verrattuna muihin, lopulta hän kotiutui Suomeen niin hyvin, että päätti jäädä Suomeen tekemään myös jatko-opinnot.

”Sosiaalisesti muutosta jäi hieman ristiriitaiset fiilikset. Kun muutat jonnekin opiskelemaan, etuna on, että yleensä useita ihmisiä muuttaa samaan aikaan samasta syystä. Minä kuitenkin olin tuolloin ainoa uusi henkilö koulussani, ja kaikilla muilla oli jo omat kaveriryhmänsä. He eivät varsinaisesti tarvinneet uusia ystäviä ja olivat jo asettuneet. Toisaalta tunsin itseni todella tervetulleeksi, ja kaikki olivat rehellisesti sanottuna aika innokkaita tutustumaan ’siihen uuteen saksalaiseen poikaan’. Se vei kyllä aikaa, mutta sopeuduin. Päätin lopulta jäädä Suomeen ja opiskelin Metropolian ammattikorkeakoulussa ennen paluutani Berliiniin.”

Laura kyllästyi kotiutumisen välitilaan ja perusti viinikerhon koulukavereidensa kanssa

Laura muutti Imatralta Helsinkiin opintojen perässä. Hän huomasi pian, miten erilainen lähtötilanne on uuden paikkakunnan tuoreiden ystävyyksien ja vanhan kotipaikkakunnan pitkäaikaisten ystävyyksien välillä.

”Lukuun ottamatta muutamaa sukulaista en tuntenut Helsingistä juuri ketään ennen muuttoani. Päädyin opiskelemaan kansainväliselle linjalle, joten onnekseni ryhmästämme myös moni muu oli samassa tilanteessa muutettuaan Helsinkiin jopa toisesta maasta. Sain koulusta nopeasti kavereita, mutta huomasin merkittävän eron pitkäaikaisissa ystävyyssuhteissa sekä uusissa kavereissa: uusia tuttavia ei olekaan yhtä helppo pyytää hetken mielijohteesta sunnuntaina kahville ja ystävyyden rakentaminen vie aikaa.

Kävin aluksi usein Imatralla tapaamassa sinne jääneitä ystäviäni ja perhettäni. Perheeni on hyvin sosiaalinen, itsekin olen, ja olin aina ollut läheisten ja ystävien ympäröimänä. Yksin asuminen tuntui alkuun todella omituiselta. Ihmettelin, miten hiljaista kotona onkaan, vaikka televisiokin olisi päällä!”


Laura halusi nopeuttaa spontaania kanssakäymistä ja keksi perustaa kerhon, joka siivittäisi ihmisiin tutustumista.

”Kyllästyin nopeasti eräänlaisessa välitilassa olemiseen, ja päädyimme kahden koulukaverini kanssa perustamaan viinikerhon, jossa pääsi tutustumaan helposti uusiin, samanhenkisiin ihmisiin. Kerho osoittautui menestykseksi – sana levisi ja lopulta koulusta tuttujen kasvojen lisäksi ovelle alkoi ilmestyä ihmisiä jopa aivan eri kouluista. Kaikkia yhdisti paitsi kiinnostus viiniin, myös toive tutustua uusiin ihmisiin. Moni meistä on edelleen hyviä ystäviä, vaikka kerho lopetettiin jo vuosia sitten.”


Pienetkin teot voivat olla merkittäviä kotiutumisessa

Kaikista haastateltujen tarinoista löytyy yksi yhteinen nimittäjä: kotiutuminen koostuu pienten asioiden summasta, joiden varaan arki alkaa rakentua. Jokainen kohtaaminen, harrastus ja asioihin osallistuminen usein nopeuttavat tuttuuden tunteen muodostumista. Aluksi pieni lisäpotku aktiivisuutta ei ole pahasta, vaan se voi olla juuri se, mikä muuttaa vieraan paikkakunnan tutuksi.

Kun pikkuhiljaa löytyy kaveri, jota pyytää mukaansa menoihin, ja kun käy erilaisissa paikoissa ja tapaa ihmisiä, alkaa paikkakuntaankin liittyä muistoja. Mitä enemmän arjessa on mielekästä sisältöä, sitä enemmän uusi paikkakunta alkaa tuntua kodikkaalta. Toisinaan suurissa elämänmuutoksissa todellinen sopeutuminen voi viedä kuukausista jopa joihinkin vuosiin, mutta mitä aktiivisempi itse on, sitä varmemmin prosessi etenee. Jossain vaiheessa koittaa päivä, kun vieraalle paikkakunnalle muuttanut huomaakin asuvansa tutulla paikkakunnalla.

 

Oletko muuttamassa uudelle paikkakunnalle? Oletko jo hoitanut muuttoon liittyvät käytännön asiat, kuten sähkösopimuksen?

Tee sähkösopimus

 

Lisää samasta aihealueesta

Muutto, Muuttotarinoita

   |   
Usein muutto kulkee käsi kädessä elämäntilanteen muutoksen kanssa. Muuttotarinoissa kerromme tarinoita eri ihmisten merkittävistä muutoista, jotka avaavat myös uuden ...
Lue lisää

Muutto, Muuttotarinoita

   |   
Usein muutto kulkee käsi kädessä elämäntilanteen muutoksen kanssa. Muuttotarinoissa kerromme tarinoita eri ihmisten merkittävistä muutoista, jotka avaavat myös uuden ...
Lue lisää

Muutto

   |   
Muutto on jo pelkästään käytännön elämässä iso urakka. Samalla se saattaa olla monien tunteiden värittämä elämänmuutos. Arkinen hässäkkä vie luonnostaan suurimman osan ...
Lue lisää

Muutto

   |   
Muutossa siirretään tavaroiden lisäksi koko elämä toiseen osoitteeseen, joten ei ihme, jos jotain yksityiskohtia joskus unohtuu. Listasimme muutossa helposti unohtuvia ...
Lue lisää
Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä

Ympäristö, ekoteko

   |   
Ympäristöystävällisempiä tekoja voi tehdä helposti arjessa – usein saatat jo toimia ekologisesti tietämättäsikin! Tässä 23 arkisen ekoteon checklist, josta voit ottaa ...
Lue lisää
   |   
Radisson is a hotel chain with ambitious environmental goals. Now they want the most sustainable electricity on the market, making Fortum the only viable partner. – We ...
Lue lisää
Fortum-cta-banneri-600x400-1
Tietoa hinnoista
Asiakaspalvelu

Asiakaspalvelumme palvelee
ma-pe klo 9–17

Yksityisasiakkaat tai kotitaloudet
0200 19000
Yritysasiakkaat
0200 19100
(pvm/mpm)

Ulkomailta soitettaessa
+358 10 45 66080

Voit lähettää viestin tai jättää
soittopyynnön:

 Ota yhteyttä

Muuttopuhelin 24h
Sähkösopimus uuteen kotiin
0200 80000 (pvm/mpm)

Kaukolämmön vikailmoitukset 24h
0800 1 90090

Tilaa Fortumin uutiskirje

Saat kuukausittain sähköpostiisi kiinnostavia vinkkejä asumiseen, energiansäästöön ja liikkumiseen.
TILAA