Usein muutto kulkee käsi kädessä elämäntilanteen muutoksen kanssa. Muuttotarinoissa kerromme tarinoita eri ihmisten merkittävistä muutoista, jotka avaavat myös uuden sivun elämässä.
Katso Fannyn ja Ilkan haastattelu videolta – tai lue se videon alta.
Ilkka ja Fanny muuttivat yhteen, kun Ilkka sai opiskelupaikan Helsingin yliopistosta. Fanny kävi tuolloin vielä abivuottaan lukiossa.
“Olimme olleet tuolloin vähän reilun vuoden yhdessä. Aika tiiviistihän me oltiin eletty jo yhdessä, aina vuoroöin jommankumman porukoiden luona”, Fanny muistelee.
Yhteenmuutto ei sinänsä jännittänyt nuortaparia, sillä he kokivat tuntevansa toisensa luonteet sen verran hyvin, etteivät epäilleet yhteiselon sujumista.
“Siihen liittyi myös paljon sellaista itsenäistymisen riemua, koska oli jo aika kauan odotettu sitä, että pääsisi omilleen. Ehkä enemmän kuin yhteenmuuttaminen, minua jännitti kaikki paperiasiat ja byrokratia”, Ilkka kertoo.
He molemmat uskovat yhteisen kodin rakentamisen sujuneen omalla painollaan, koska kummatkin muuttivat lapsuudenkodista, ilman ennakko-odotuksia.
“Me olimme molemmat vähän samalla viivalla; ei oltu luotu vielä omia tapoja pitää kotia”, Fanny sanoo.
“Olimme siinä mielessä tabula rasa”, Ilkka lisää.
Aamuvirkun ja yökyöpelin yhteinen koti
Vaikka toisten luonteet olivat jo varsin hyvin tiedossa ennen muuttoa, pari huomasi, että yhteen muuttaminen toi vielä lisää puolia toisesta esiin.
“Me ollaan hyvin samanlaisia siinä, ettei olla kumpikaan erityisen siistejä kodinpitäjiä. Siivotaan silloin kun se tuntuu hyvältä. Aika nopeasti löytyi kuitenkin myös erilaisia piirteitäkin”, Fanny kertoo.
Vuorokausirytmi oli ensimmäinen selvä eroavaisuus; Fanny nousi aamuisin puuhastelemaan, kun taas Ilkka valvoi mieluusti yöhön omien projektiensa parissa.
“Alettiin elää hyvin eri rytmeissä. Se oli varmaan myös siunaus, koska sillä tavalla meillä molemmilla, aika itsenäisillä ihmisillä, on ollut myös sitä omaa aikaa”, Ilkka pohtii.
Pari kokeekin, että kun he nuorena muuttivat yhteen, on voitu myös kasvaa yhdessä yhteiseen kotiin ja elämäntapoihin.
Kissat tulivat taloon neljän vuoden neuvottelun tuloksena
Molemmat ovat sitä mieltä, että yhteen muuttamisessa tärkeintä on muistaa, että kompromisseja on tehtävä, jotta koti on molemmille sopiva.
“Kannattaa aika tarkkaan miettiä sitä, ja mistä asioista haluaa tehdä kompromissejä.”
Esimerkiksi Fannyn lapsuudenkodissa oli ollut kissoja. Sen vuoksi Fanny oli aina ajatellut, että kun hän muuttaa omaan kotiin, siellä on myös kissoja.
“Mutta Ilkka taas ei ollut oikein kissaihminen. Tämä vaati neljä vuotta tällaista pohjatyötä. Nykyään meitä on kaksi plus kaksi”, Fanny myhäilee.
Ilkka kunnioitti sitä, kuinka uutterasti Fanny teki pohjatyötä muuttaakseen hänen mielensä. Nykyisin Ilkka onkin omien sanojensa mukaan käännynnäinen, ja omat kissat, Korv-Göran ja Mårten, ovat silminnähden rakkaita molemmille.
“Mun puolustukseksi sanottakoon, että se ei ollut periaatekysymys. En vaan ollut tavannut..”, Ilkka etsii sopivaa sanaa.
“Sä et ollut tavannut vielä meidän kissoja”, Fanny täydentää.
“Niin, en ollut tavannut meidän kissoja”, Ilkka hymyilee.
Kaikesta ei aina voi olla samaa mieltä
Fanny ja Ilkka ovat sitä mieltä, että on varsin tavallista, että omissa tavoissa on jotain, mikä ärsyttää toista, ihan yhtä lailla kuin toisen tavoissa on jotain, mikä ärsyttää itseä. Se ei haittaa, jos asioista voidaan keskustella.
“Huomasin, että mua jäi ärsyttämään sellaiset väliaikaisratkaisut, jotka jäivät voimaan vielä vuosia muuton jälkeen. Ja sä et nähnyt niitä väliaikaisratkaisuina”, Fanny muistelee.
Ilkkaa hieman naurattaa:
“Tarkoitatko sä nyt sitä makuuhuoneen polttimoa, jossa ei koskaan ollut varjostinta?”
Fanny nauraa myöntävän vastauksen. Käy ilmi, että edelleen heidän makuuhuoneessaan – vaikka opiskelija-asunnosta on jo muutettu hyvän aikaa sitten– on pelkkä led-polttimo.
“Mun mielestä se tuo sellaista industrial-meininkiä. Mä pidän sitä jo tavallaan meidän juttuna”, Ilkka naurahtaa.
Yhdessä voi löytää molemmille sopivia ratkaisuja ja välttää turhan kiukun
Fanny ja Ilkka kannustavatkin yhteen muuttavia pareja kommunikaatioon. Jos yksin potkii toisen lattialle jääneitä sukkia turhautuneena makkarissa, ei toinen saa tietää, mikä asia nostaa kiukkua pintaan.
“Kannattaa aika pienellä kynnyksellä lausua ääneen niitä ärsytyksiä, ettei tule padonneeksi jostain maailman pienimmästä asiasta vuosisadan kiukkua – joka purkautuu sitten, kun veitset ja haarukat ovat väärissä lokeroissa”, Ilkka sanoo.
Keskustelun kautta voidaan löytää järkevämpi tapa tehdä harmittava asia.
“Tai voidaan valita tapa toimia, mikä olisi kummallekin mahdollisimman vähän ärsyttävä”, Ilkka lisää.
Oletko muuttamassa?
Tilaa sähkösopimus helposti ja nopeasti verkosta.
