Avioero. Tätä tuskin kukaan ajattelee, kun tanssii ensitanssiaan avioparina oman rakkaansa kanssa. Eron hetkellä päässä pyörii varmasti paljon kysymyksiä, ja elämä voi tuntua hyvinkin kaoottiselta. Ero on aina suuri elämänmuutos, johon liittyy paitsi monenlaisia tunteita, myös erilaisia käytännön järjestelyjä.
Tässä kuuden kohdan muistilista, josta voi olla apua.
1. Avioerohakemus tulee täyttää ja palauttaa
Ensimmäinen askel on avioerohakemuksen täyttäminen. Sen voi tehdä joko yksin tai yhdessä puolison kanssa. Jos eroa haetaan yhdessä, prosessi on hieman nopeampi. Avioeroa tulee hakea jommankumman puolison kotipaikkakunnan käräjäoikeudesta, eikä sitä hakeakseen tarvitse ilmoittaa eron syytä. Avioerohakemus tulee täyttää ja toimittaa käräjäoikeuden kansliaan joko postitse tai sähköisesti.
Kun avioerohakemus on jätetty, seuraa vielä puolen vuoden pituinen harkinta-aika. Avioero astuu voimaan vasta, kun kuuden kuukauden harkinta-ajanjakso on ohi ja vähintään toinen osapuoli on toimittanut eron vahvistushakemuksen käräjäoikeudelle. Ero vahvistetaan samalla avioerohakemuksella, joka on laitettu puoli vuotta aiemmin vireille. Tällä kertaa samasta lomakkeesta rastitetaan toinen vaihtoehto. Jos eron vahvistusta ei tehdä vuoden kuluessa, avioeroprosessi raukeaa.
Kuuden kuukauden harkinta-aikaan on olemassa yksi poikkeus: jos puolisot ovat asuneet erillään vähintään kahden vuoden ajan, avioero voidaan vahvistaa ilman harkinta-aikaa.
2. Omaisuuden jako
Kun avioliitto päättyy, täytyy omaisuus jakaa eli osittaa. Ositus on juridinen toimenpide, joka tulee tehdä silloinkin, kun ero sujuu sopuisasti. Käytännössä ositus tarkoittaa sitä, että avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan lain edellyttämällä tavalla.
Jos avioehtoa ei ole, ositus toteutetaan lähtökohtaisesti niin, että molempien puolisoiden omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan sitten tasan puoliksi. Ositus on toki tehtävä, vaikka avioehto olisikin. Käytännössä avioehto määrittelee vain ennalta sen, miten omaisuus eron hetkellä jaetaan.
On tärkeää muistaa, että ositettava omaisuus määritellään aina eron vireilletuloajankohdan mukaan. Ositus kannattaa siis tehdä heti avioeron astuessa voimaan ja aina kirjallisesti
3. Yhteisen kodin jakaminen
Omaisuuden osituksessa sovitaan myös yhteiseen asuntoon liittyvät asiat. Vaihtoehtoja on jotakuinkin kaksi:
- Koti laitetaan myyntiin. Jos asunnosta on asuntolainaa, jäljellä oleva velkaosuus maksetaan pois asuntokaupasta saadulla rahalla.
- Toinen puolisoista jää asumaan yhteiseen kotiin niin, että hän lunastaa asunnon itselleen. Sitä ennen on hyvä selvittää, voiko taloon jäävä osapuoli hoitaa asuntolainan ja muut asumiskulut yksin.
Eron yhteydessä asumiseen liittyvät sopimukset – sähkö, vesi, jätehuolto, nettiyhteys – on muistettava joko irtisanoa tai siirtää. Jos toinen jää asumaan yhteiseen kotiin, sopimukset siirretään hänen nimiinsä.
Jos molemmat muuttavat uusiin osoitteisiin, kannattaa vanhat sopimukset purkaa, jonka jälkeen kumpikin osapuoli voi tehdä uudet sopimukset haluamansa palveluntarjoajan kanssa.
Sähkösopimuksen saat hoidettua helposti tätä kautta: Sähkösopimus ja muutto.
4. Lasten huoltajuus, asuminen ja elatusapu
Jos perheessä on lapsia, ovat vanhemmat varmasti huolissaan siitä, miten avioero vaikuttaa heihin – onhan ero suuri ja ehkä pelottava asia lapsillekin. Kertokaa asiasta yhdessä ja antakaa lapselle selkeä syy eroon. Vaikkapa niin, että vanhempien välinen rakkaus on loppunut. Tärkeää on kertoa, ettei ero liity millään tavalla lapseen, ja että vanhempien rakkaus häneen ei ole loppunut.
Lapsen kehitykselle – on kyseessä sitten taapero tai teini-ikäinen – on hyvin tärkeää, että ero hoidetaan vanhempien osalta mahdollisimman mallikkaasti.
Teidän on sovittava lasten:
- huoltajuudesta
- asumisjärjestelyistä
- tapaamisoikeudesta ja
- elatusmaksuista.
Näistä asioista voi sopia joko suullisesti tai kirjallisesti. Sovun pitämiseksi on suositeltavaa laatia kirjalliset raamit, joiden tekemiseen ja läpikäyntiin on haettavissa sovitteluapua lastenvalvojalta. Lapsia koskevien asioiden järjestämiseksi on mahdollista hakea myös tuomioistuimen ratkaisua, jos sovintoa ei synny vanhempien kesken.
On muistettava sopia myös lasten päivähoito-, koulu-, terveys- ja harrastusjärjestelyistä. Lisäksi yhteiset pelisäännöt, aina viikkorahasta ruutuaikaan, on hyvä käydä yhdessä läpi.
5. Käytännön asiat yhteisistä pankkitileistä lemmikkieläimiin
Kaikki arkeen liittyvät käytännön asiat on eron tullessa muistettava järjestää uudelleen. Mitä pidempään on oltu yhdessä, sitä enemmän on yleensä yhteisiä, järjesteltäviä asioita.
Tällaisia asioita ovat esimerkiksi:
- yhteiset pankkitilit ja niihin liittyvät kortit
- yhteiset lainat
- molempien nimissä olevat vakuutukset ja vakuutuksiin liittyvät edunsaajat
- yhteiset säästöt ja muut sijoitukset
- molempien nimissä olevat sopimukset, kuten sähkösopimus ja nettiliittymä
- puolisolle annetut valtuudet ja oikeudet, kuten apteekissa asiointi ja muut valtuutukset
- lemmikkejä koskevat järjestelyt.
- Lähiomaistietojen muuttaminen (sairaala, Maisa, puhelimen ICE-tiedot yms.)
6. Ulkopuolinen apu
Avioero muuttaa elämää, vaikka se sujuisikin yhteisymmärryksessä. Jos ero on riitaisa tai jos käytännön järjestelyt eivät suju sopuisasti, asiantuntija-apuun voi ja kannattaakin tukeutua. Paitsi että ammattilaisen avulla moni asia sujuu mutkattomammin, esimerkiksi juridiikan asiantuntija osaa neuvoa kinkkisimmissä asioissa eteenpäin.
Jos kaipaa ulkopuolista apua lasten asioiden sopimiseen, voi kääntyä esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvolan tai parheasian neuvottelukeskuksen puoleen.
Lakiasiantuntijoiden lisäksi tukea avioeroprosessiin voi hakea esimerkiksi parisuhde- tai perheterapeutilta. Myös erilaiset vertaistukiryhmät ja eroseminaarit auttavat eroprosessissa eteenpäin.
On ero sitten helpotus tai suuri tragedia, se on elämää todennäköisesti mullistava asia. Edessä on paljon uusia asioita, joten on muistettava antaa myös itselle aikaa oppia ja omaksua. Tämän muistilistan kanssa pääsee toivottavasti hyvin alkuun.
