Suuret elämänmuutokset: kun puoliso kuolee

Omaisen kuolema on tilanne, jota kukaan ei toivo kohdalleen. Mitä kaikkea pitää hoitaa puolison kuoleman jälkeen?

Hoidettavien asioiden määrä saattaa tuntua ylivoimaiselta. Tämä lista on laadittu muistin tueksi, jotta omaisen kuoleman jälkeen tarvittavat käytännön asiat tulisi hoidettua. On tärkeää muistaa, että asioita voi hoitaa yksi kerrallaan ja vain sen verran kuin itse jaksaa. Ulkopuolista apua on saatavilla, eikä tyhmiä kysymyksiä ole. Usein paras tapa onkin pyytää apua kunkin tahon asiakaspalvelulta.

Miten vainajan asioita pääsee käytännössä hoitamaan? 

Kuolinpesän asioiden hoitamiseen ja ennen kaikkea perunkirjoitusta varten tarvitaan sekä vainajan että kuolinpesän osakkaiden virkatodistukset. Ne voi tilata Digi- ja väestötietorekisteristä tai seurakunnasta.

Jotta leski voi hoitaa menehtyneen puolisonsa asioita, tarvitaan monesti myös hautauslupa. Sen saa kuoleman todenneelta tai potilasta hoitaneelta lääkäriltä tai ruumiinavauksen suorittaneelta oikeuslääkäriltä. 

Koska virkatodistus sisältää tiedon kuolemasta, erillistä kuolintodistusta ei yleensä tarvita käytännön asioiden hoitamiseen. Tilastokeskuksesta tilattavaa kuolintodistusta saatetaan kuitenkin tarvita esimerkiksi vakuutuskorvauksia haettaessa.

Mihin puolison kuolemasta pitää ilmoittaa?

Kuolemasta menee tieto väestötietojärjestelmään, josta se välitetään viranomaistahoille, kuten pankkiin ja Kelaan. Vaikka tieto kuolemasta välittyy automaattisesti lukuisiin paikkoihin, saattaa tietojen päivittymisessä kestää kuitenkin jopa kuukausia. Siksi omaisen on myös itse hyvä ilmoittaa kuolemasta eri tahoille, jotta ne voivat heti huomioida tilanteen palveluissaan. 

Kuolemasta on ilmoitettava esimerkiksi vainajan työnantajalle ja taloyhtiön isännöitsijälle tai asunnon vuokranantajalle. 

Leskelle voi olla henkisesti rankkaa vastaanottaa postia, joka tulee menehtyneen puolison nimissä. Siksi myös Postille on hyvä ilmoittaa asiasta. Vaikka Posti ja suoramarkkinointiyritykset saavat tiedon kuolemasta väestötietorekisteristä, saattaa tiedon siirtymisessä olla viivettä. Lisäksi on hyvä huomata, että sanoma- ja aikakauslehtien tilaukset on erikseen peruttava tai tilausten vastaanottajatiedot muutettava, sillä tieto kuolemasta ei välity lehtitaloille automaattisesti. 

Mitä vainajan pankkiasioissa pitää ottaa huomioon?

Vainajan omaisuuteen liittyvät käytännön järjestelyt voi hoitaa pääasiassa vasta sitten, kun perunkirjoitus on tehty – tämä koskee niin asuntoa, autoa, sijoituksia, arvoesineitä kuin yksittäisiä tavaroitakin.

Vainajalle osoitettuja laskuja voi kuitenkin maksaa kuolinpesän tililtä jo ennen perinnönjakoa. Myös vainajan suoraveloitusmaksut voi lopettaa sekä pankki- ja luottokortit sulkea ennen perunkirjoitusta. Pankkiasiointiin vaaditaan yleensä edesmenneen virkatodistus.

Esimerkiksi tällaisia pankkiin ja maksuliikenteeseen liittyviä asioita on hyvä muistaa:

• pankki- ja luottokortit sekä pankkitunnukset
• suoraveloitukset
• tallelokero
• etu- ja kanta-asiakaskortit
  
  

Entä kaikki asumiseen liittyvät asiat? 

Yhteistä kotia, jossa leski ja edesmennyt puoliso ovat yhdessä asuneet, ei voi myydä ennen kuin perinnönjako ja kaikki lakisääteiset asiat on ensin hoidettu. Asumis- ja muiden kustannusten kattamiseen on saatavissa perhe-eläkettä, mutta on hyvä ottaa huomioon, että ensimmäisten eläke-erien maksamisessa saattaa kestää.

Entä mitä tapahtuu, jos puolisoilla on ollut yhteinen asuntolaina? Molempien nimissä oleva laina jää lesken hoidettavaksi, joten puolison kuollessa kannattaa pankkiin olla yhteydessä. Näin tarvittavat uudelleenjärjestelyt, kuten lainan lyhennysvapaa tai laina-ajan uudelleenneuvottelu voidaan tehdä mahdollisimman pian.

Miten sopimukset ja erilaiset tilaukset peruutetaan?

Vainajan nimissä olevat sopimukset ja muut tilaukset on hyvä joko irtisanoa tai päivittää uuden sopimushenkilön nimelle. Mikäli leski jää asumaan yhteiseen kotiin, sopimukset siirretään hänen nimiinsä, jos ne aiemmin ovat olleet edesmenneen henkilön nimellä

Irtisanottavia tai leskelle siirrettäviä sopimuksia ovat esimerkiksi:

• asunnon, varastotilojen ja autotallin vuokrasopimukset
• sähkösopimus 
• jätehuoltosopimus
• puhelinliittymä
• nettiliittymä
• suoratoisto-, musiikki- ja äänikirjapalvelut 
• lehtitilaukset
• ruoan ja muiden päivittäistavaroiden kestotilaukset

 
Miten sopimusten ja erilaisten tilausten irtisanominen sitten onnistuu? Käytännöt vaihtelevat, joten kannattaa aina kääntyä palveluntarjoajan puoleen ja tiedustella, riittääkö pelkkä ilmoitus vai tarvitaanko ilmoituksen oheen myös virallinen asiakirja, kuten vainajan virkatodistus. Fortumin asiakkaana riittää, että on yhteydessä asiakaspalveluun, kun sähkösopimus halutaan irtisanoa tai siirtää toisen nimiin. 

Mitä vakuutuksille tapahtuu?

Kun puoliso menehtyy, vakuutukset siirtyvät kuolinpesälle – esimerkiksi vainajan nimissä oleva kotivakuutus ei siis pääty silloin, kun henkilö kuolee. Tarpeettomiksi jäävät ja edesmenneen henkilökohtaiset vakuutukset kannattaa irtisanoa. Muut, edelleen ajankohtaiset vakuutukset siirretään puolestaan lesken nimiin. 

Henkilökohtaisia ja irtisanottavia vakuutuksia ovat esimerkiksi:

• henkivakuutus
• tapaturmavakuutus
• sairauskuluvakuutus
• eläkevakuutus
• matkavakuutus
  
  

Omaisuuteen sidottuja ja leskelle tai kuolinpesälle siirrettäviä vakuutuksia ovat esimerkiksi:

• kotivakuutus
• vapaa-ajan asunnon vakuutus
• auto- ja ajoneuvovakuutus
• irtaimistovakuutus

Entä jäsenyydet yhdistyksissä, järjestöissä ja harrastustoiminnassa?

Edesmennyt henkilö on saattanut ollut jäsenenä erilaisissa yhdistyksissä ja järjestöissä tai toiminut aktiivisesti vaikkapa jonkin harrastuksen parissa. Jäsenyydet tällaisiin yhteisöihin on hyvä lakkauttaa.

Käytännössä irtisanomisen voi hoitaa ilmoittamalla kuolemasta esimerkiksi sähköpostitse – epäviralliset tahot eivät yleensä vaadi virkatodistusta tai muuta virallista asiakirjaa jäsenyyden päättämiseen.

Esimerkiksi näihin yhdistyksiin ja järjestöihin kannattaa olla yhteydessä kuoleman jälkeen:

• ammattiyhdistys
• urheiluseurat ja muut harrastejärjestöt
• osuuskunta
• poliittiset puolueosastot

Miten sähköpostin ja sosiaalisen median palvelujen osalta pitäisi toimia?

Vainajan sosiaalisen median profiilit ja muut sähköiset palvelut on hyvä lakkauttaa. Osa palveluista on maksullisia, joten siksikin profiilit ja niihin liitetyt tilaukset kannattaa sulkea. 

Sosiaalisen median tilejä ei välttämättä tarvitse poistaa kokonaan, vaan ne voi siirtää myös muistotilaan. Tilien poistaminen ja myös muistotilaan siirtäminen vaatii asianmukaisen todistuksen kuolemasta, kuten esimerkiksi vainajan virkatodistuksen. Jos leskellä on kuolleen puolisonsa salasanat sosiaalisen median profiileihin, käyttäjätilit voi poistaa ilman erillistä ilmoitusta kyseiseen palveluun. Tässä vaiheessa kannattaa kuitenkin ottaa talteen esimerkiksi kaikki kuvat, jotka haluaa säilyttää.

Poistettavia tai muistotilaan siirrettäviä tilejä ja palveluja ovat esimerkiksi:

• Sähköposti, kalenteri ja tallennuspalvelut (Google Drive, Dropbox yms.)
• Blogi- ja internetsivut
• Facebook
  
• Instagram
  
• Twitter 
  
• LinkedIn
  

Mistä saa apua, jos yksin ei jaksa?

Surun keskellä käytännön asioiden selvittäminen ja juridisten asioiden hoitaminen voi tuntua liian raskaalta. Muistettavaa ja huomioitavaa on paljon aina yksittäisistä arjen asioista perunkirjoitukseen asti. Jos tuntuu, että itse ei jaksa huolehtia kaikesta tarvittavasta, apua saa esimerkiksi ulkopuoliselta asianhoitajalta. Tällainen henkilö voi olla vaikkapa juristi, joka on perehtynyt kuolinpesän asioiden hoitamiseen. Myös ystävien ja sukulaisten puoleen voi kääntyä, jos omat voimavarat eivät riitä kaikkien asioiden hoitamiseen. 

Menetyksen hetkellä myös suruterapiaan erikoistunut ammattiauttaja voi tukea surussa selviytymisessä ja tarjota henkistä tukea. Apua on tarjolla monilta eri tahoilta esimerkiksi kunnan sosiaalipäivystyksestä, kriisikeskuksesta tai Mieli ry:n kriisipuhelimesta saa apua tarvittaessa.