Teemamatkailu on nyt pop – viisi toisenlaista kesämatkaideaa!

Astetta karheampi kulinaarikierros

Ruoka- ja juomateemamatkoilla on käyty mm. Keski- ja Etelä-Euroopassa jo pitkään. On maisteltu Italiassa viinejä, Ranskassa juustoja ja Saksassa sianpotkaa. Herkuista otetut kuvat inspiroivat somessa kavereita ja myöhemmin vähän itseäkin – saisipa tuota vielä maistaa. 

Mutta minkälaisen säväyksen tekisi Instagramissa mustamakkara?

Suomalainen ruokaperinne ja kaupunkien omat erikoisherkut ovat kotimaan ruokamatkan arvoisia, vaikka monen nimi kuulostaakin vähän solvaukselta: rönttöstä, lörtsyä ja rössypottua. Osa keksinnöistä on uudempaa tuotosta, kuten lahtelaisten ylpeys lihamuki (joka on nimensä mukaisesti mukillinen lihaa). Alas nämä erikoisuudet voi kumota vaikka paikallisen limonaditehtaan sihijuomilla. Suomesta löytyy myös erinomaisia pienpanimoita, sekä useita viinitiloja.

Lisäväriä kotimaan kulinaarikierrokseen saa, kun raportoi kokemuksensa tuoreeltaan someen, kuvailee makuelämykset perusteellisesti ja jopa pisteyttää ne. Jos olette liikkeellä useamman ihmisen voimin, voitte tehdä maistelusta suoranaista taidetta: onko raadin mielestä valkoherukkaviinissä viipyilevä bouquet?

Makumatkalla kannattaa perehtyä esimerkiksi näihin klassikoihin:

• Mustamakkara, Tampere
• Vety ja atomi, Lappeenranta
• Kalakukko ja lanttukukko, Kuopio
• Posso, Kotka
• Lapskoussi, Rauma
• Nahkiaiset, länsirannikko

HUOM! Vegaanin kannattaa lähteä tälle reissulle varasuunnitelma kainalossaan, sillä varsin moni maakuntien erikoisuuksista on lihan ja silavan kyllästämiä. Onneksi etenkin makeissa herkkupaloissa on tarjolla myös kasvissyöjälle sopivaa maisteltavaa.

Kotimaan ruokamatkan voi toisaalta aivan hyvin toteuttaa myös luksusversiona, sillä Suomessa riittää kansainvälisestikin arvioituna erittäin tasokkaita ravintoloita aina Turusta Inariin asti. Tutustu vaikka näihin 50 parhaaksi valittuun!

Kasvinörtin tiederetki

Tiesitkö, että vanilja kuuluu orkideoihin ja kiipeilee toisten kasvien runkoa pitkin? Entä sen, että kultaköynnöksen lehdet voivat kasvihuoneessa kasvaa pizzalautasen kokoisiksi? Oletko nähnyt lootuksen kukkivan?

Trendikäs huonekasviharrastus on portti botaniikan ihmeelliseen maailmaan, ja joka siitä portista käy, ei yleensä taakseen välitä enää katsella.

Suomen kasvitieteelliset museot tarjoavat kaikille ihmeteltävää ja aistittavaa, ja kasvi-intoilija saa niistä irti paljon muutakin kuin silmänruokaa. Opastetulla kierroksella voivat avautua kasvien keskinäiset sukulaissuhteet (kuka tiesi että akaasiapuu on hernekasvi?), ja saatat kuulla kiinnostavia yksityiskohtia myös eri kasvien lääke- tai ravintokäytöstä, ekologiasta ja historiasta.

Jokaisella Suomen kasvitieteellisistä puutarhoista on myös oma historiansa kerrottavanaan, ja kokoelmatkin vaihtelevat. Jos on nähnyt yhden, on todella vain nähnyt yhden – kannattaa kiertää kaikki!

Pistokkaita kasvitieteellisistä puutarhoista ei saa napsia. Henkisesti kannattaa kuitenkin varautua siihen, että puutarhoilla on myynnissä siemeniä tai taimia: vieläkö ikkunasi ääressä on tilaa? Entä laukuissa?

Suomen kaikki kasvitieteelliset puutarhat löydät täältä.

Karmiva kummitusreissu

Kummituksia ei ehkä ole olemassa, mutta ei ole sattumaa, että kummittelu yhdistetään juuri tiettyihin historiallisiin rakennuksiin. Niissä yhdistyvät jylhä ympäristö, ihmiskohtalot ja kertomukset tavalla, joka saa epäilevämmänkin reissaajan mielikuvituksen laukkaamaan.  

Kummitusmatkasta saakin paljon irti, vaikka ei kummituksiin itse uskoisikaan: mukaan jää vähintään rautaisannos historiaa, ja kaupan päälle tarjolla on lähes aina vanhaa arkkitehtuuria, tunnelmallisia miljöitä ja hyviä tarinoita.

Kuuluisia kummitusmatkakohteita:

• Mustion linna, jossa vaeltavat tarinaperinnön mukaan ainakin vaalea daami ja harmaa rouva.
• Vuojoen kartano, jossa kuuluvat kummittelevan talon aikaisemmat palkolliset yhä askareissaan ja talon traagisesti menehtynyt 6-vuotias tytär.
• Olavinlinna, jonka kummituksiksi mainitaan ainakin keskiaikainen linnanneito ja huolestunut harmaa herra.
• Louhisaaren kartanolinna, jonka historiaan kuuluu mm. tarina tapetusta Annasta, Herman Fleming nuoremman kaunista vaimosta.
• Myös Helsingin kaupunginmuseo järjestää opastettuja kummituskävelyitä, joilla tutustutaan kantakaupungin aavemaisimpiin paikkoihin.

Retroreissu

Oi niitä aikoja, kun nuoriso pyöräili olkihatut päässään katsomaan Kolin maisemia! Tai niitä aikoja, kun suuret ikäluokat kömpivät trumpettilahkeineen Sopu-teltoista joraamaan Rauli Baddingin tahtiin.

Retroreissun ideana on tehdä maantieteellisen matkan lisäksi simuloitu matka ajassa.

Ensin valitaan vuosikymmen, sitten suunnitellaan matkan kohde, puitteet ja tarvikkeet ajanmukaisiksi. Loppu riippuu matkailijoista itsestään – he päättävät, kuinka yksityiskohtaisesti haluavat valitsemaansa ajankuvaa noudattaa.

Matkan yksityiskohdista ja retroilun syvyydestä kannattaa sopia etukäteen. Esim. älypuhelimen ja muiden modernien mukavuuksien käytölle voidaan päättää etukäteen rajat, joissa reissaajat kannustavat toisiaan pysymään. Lisää perspektiiviä retroreissuun saa ”aikalaishaastatteluilla” – kysy sukulaisilta, minkälaisia heidän kotimaan lomamatkansa mahtoivat valitulla vuosikymmenellä olla.

Reitin varrelle voi suunnitella pysähdyspaikoiksi vanhoja kyläkauppoja, majataloja tai nostalgisia huoltoasemia. Niitä löytyy vielä maaseudulta jonkin verran, ja jokaisesta vierailijasta on pienyrittäjille iloa.

Kurkkaa vaikka näitä:

• Letkun puoti Etelä-Hämeessä
  
• Ystävyyden majatalo Turun ja Helsingin välisellä reitillä
  
• Mommilan kyläpuoti Hausjärvellä
  
• Jalavan kauppa Taivalkoskella
  
• Röksän kyläkauppa Etelä-Karjalassa
  
• Palonurmen kyläkauppa Nilsiässä
  
  

Retroreissun valmistelu on lähes yhtä hauskaa kuin itse reissaaminen. Voitte virittäytyä tunnelmaan vaikka useammillakin yhteisillä ”suunnitteluetkoilla”: katsokaa ajan elokuvia, kuunnelkaa musiikkia ja ammentakaa niistä inspiraatiota. Joskus voi käydä niinkin, että elokuva tai kirja vie mukanaan, ja retroreissu saa siitä sivuteeman.

Sitten vain kirmailemaan matkaan kuin Ansa ja Tauno niitylle. Älkää unohtako käpyä selän alta!

Matka omaan historiaan

Kuka olet ja mistä olet tullut? Lomareissusta voi tehdä matkan yhtä hyvin omaan kuin kumppaninsa, lapsensa tai vaikka sukunsa historiaan.

Jos tarina alkaa Suomen ulkopuolelta, ja matkustus- tai muut rajoitteet tulevat suunnitelmien tielle, voi osan reissusta vaeltaa myös virtuaalisena Google Mapsin street view -toiminnolla.

Tärkeintä tässä reissussa eivät niinkään ole itse paikat kuin niiden herättämät muistot. Minkälaisista tunteita ja ajatuksia sinussa paikoista herää? Vaikuttavatko nuo tunnelmat sinuun yhä? Keiden kanssa olit paikalla? Tallenna huomiosi tekstiksi, saneluksi tai vaikka vain seuralaisten mieleen.

Jos mukana on muita, joilla on paikasta muistoja, voidaan ajatukset punoa yhteiseksi tarinaksi:

• Ota mukaan isovanhempi kertomaan omasta historiastaan.
• Näytä lapselle paikka, jossa hän syntyi.
• Kerro ystävälle tai kumppanille yhteisellä aikamatkalla, miksi hän on sinulle tärkeä.
• Vie perhe ensin paikkaan, jossa vanhemmat kohtasivat ja jatka sieltä matkaa tähän päivään asti.

Varaudu siihen, että reissussa voi herätä iloisten lisäksi myös haikeita tai kipeitä muistoja. Anna niidenkin päästä esiin – kokemustesi ansiosta sinä olet juuri sinä.

Muuta tutustumisen arvoista

Kotimaan teemareissujen suunnittelussa vain mielikuvitus on rajana. Aina ei tarvita edes sitä – esimerkiksi  maailmanperintökohteissa,  kansallispuistoissa,  majakoissa ja  museoissa riittää sykähdyttävää ihailtavaa jo sellaisinaan.

Tärkeintä on, että matkan teema jollakin tavalla herättää sinussa uteliaisuutta tai sisäistä kuplintaa. Anna silti mahdollisuus myös niille ideoille, jotka epäilyttävät ensin: matkailu avartaa, ja mitä ennakkoluulottomammin siihen suhtaudut, sitä suurempi on myös avartuminen.

Ihanaa, erilaista kesää!