Tuulivoima on tärkeä osa sähköjärjestelmää ja kestävämpää energiantuotantoa. Viime aikoina se on kuitenkin herättänyt vilkasta keskustelua siitä, mitä se tarkoittaa sähkön hinnan kannalta. Tämän vuoksi kasasimme muutaman faktan tuulivoimasta ja sen vaikutuksista sähkön hintaan.
Miksi tuulivoima on niin tärkeää?
Yhteiskunnan sähköistyessä ja siirtyessämme pois fossiilisista polttoaineista, tuulivoimalla on tärkeä rooli uusiutuvana energiantuotantomuotona. Tuulivoiman suosiota energiamarkkinoilla kasvattaa sen lukuisat hyödyt, kuten edulliset kustannukset, vähäiset päästöt ja hyvät laajentamismahdollisuudet. Yhteiskunnan näkökulmasta tuulivoima tarjoaa myös monille kunnille merkittävästi lisää verotuloja, joiden ansiosta kuntien verokertymät ja hyvinvointi kasvaa.
Viime vuosina tuulivoiman kokonaiskapasiteetti on kasvanut runsaasti. Kuten oheisesta kuvaajasta näemme, Fingridin tuulituotantoennusteiden perusteella kapasiteetti on nelinkertaistunut vain viidessä vuodessa. Vuoden 2025 lopussa Suomen tuulivoimakapasiteetti oli Energiateollisuuden mukaan noin 9 400 megawattia, ja tuulivoimalla tuotettiin yli 22 terawattituntia sähköä vuodessa. Tämä vastaa noin 25 % Suomen sähköntuotannosta, mikä tekee tuulivoimasta toiseksi suurimman sähköntuotantomuodon ydinvoiman jälkeen.
Tuulivoiman tärkeimmät hyödyt pähkinänkuoressa
- Tuulivoima on keskimäärin edullisin uusi sähköntuotantomuoto.
- Se on vähäpäästöistä ja uusiutuvaa energiaa.
- Se vahvistaa Suomen energiaomavaraisuutta ja hajautettuna energiamuotona myös kansallista turvallisuutta.
- Kapasiteettia voidaan lisätä nopeammin kuin monissa muissa tuotantomuodoissa.
Tuulivoiman saatavuus – miten se vaihtelee eri vuodenaikoina?
Suomessa tuulisimmat ajanjaksot osuvat tilastojen mukaan syksyyn ja talveen, jolloin matalapaineet ovat yleensä voimakkaampia ja tuulen keskinopeudet korkeampia. Talvikaudella tuulivoiman saatavuus on tyypillisesti korkeimmillaan, mikä osuu myös ajallisesti yhteen korkeamman sähkönkulutuksen kanssa. Tässä voi kuitenkin olla poikkeuksia ja myös tuulettomat pakkasjaksot ovat mahdollisia.
Kesällä tilanne on toisenlainen. Pitkien korkeapainejaksojen aikana tuuli voi olla heikkoa, ja tuulivoiman tuotanto jää ajoittain selvästi talvikautta pienemmäksi. Tällöin sähkönkulutus on kuitenkin huomattavasti pienempää ja aurinkovoima painaa sähkön hinnan alas iltapäivisin. Kesäkuukausina puolestaan aurinkovoimaa on hyvin saatavilla. Tuuli- ja aurinkovoima täydentävät toisiaan, sillä niiden tuotanto ajoittuu usein eri vuorokauden- ja vuodenaikoihin.
Talvi 2026 oli poikkeuksellisen haasteellinen tuulivoimalle
Talven 2026 tapahtumat osoittavat, miten sääolosuhteet voivat hetkellisesti vaikuttaa tuulivoiman tuotantoon ja sitä kautta sähkön hintaan. Samalla ne muistuttavat siitä, miksi toimiva energiajärjestelmä tarvitsee useita toisiaan täydentäviä tuotantomuotoja.
Tuulivoiman saatavuus oli normaalia heikompaa tammi-helmikuussa 2026. Tammikuussa tuulivoiman toteutunut tuotantoaste oli vain 23 prosenttia kokonaiskapasiteetista, vaikka tilastollisesti joulu- ja tammikuu ovat vuoden tuulisimmat kuukaudet. Hetkittäin Suomen tuulivoimatuotanto toteutui jopa 2000 MW alle tuulivoimaennusteen tyynen kelin ja tuuliturbiinien jäätämisen vuoksi. Ilmiötä voidaan pitää poikkeuksellisen pitkäkestoisena, ja se nosti sähkön hintaa merkittävästi alkuvuodesta. Asiaa ei kuitenkaan pidä tulkita niin, että kovat pakkaset merkitsisivät automaattisesti jäätymisongelmia tuulivoimalle. Tuuliturbiinien lapojen jäätyminen on ilmiönä monimutkainen ja siihen vaikuttaa monta tekijää, kuten tuulen voimakkuus sekä suunta, ilman kosteus ja lämpötila. Tilanne myös vaihtelee lähes päivittäin vallitsevien olosuhteiden mukaan.
Miten tuulivoima vaikuttaa sähkön hintaan?
Kun Pohjoismaissa tuulee, sähkön tarjontaa on runsaasti ja hinnat painuvat usein mataliksi toisinaan jopa negatiivisiksi. Vastaavasti kylminä ja vähätuulisina ajanjaksoina hinnat nousevat herkästi, ja sähköä joudutaan tuomaan enemmän muualta.
Pidemmällä aikavälillä tuulivoima on kuitenkin yksi keskeisimmistä syistä siihen, miksi Suomessa ja Pohjoismaissa on viime vuosina nautittu Euroopan edullisimmista sähkön keskihinnoista.
On myös hyvä huomata, että tuulivoima ei yksinään pysty vastaamaan energiajärjestelmän kaikkiin tarpeisiin, ja se on osa laajempaa kokonaisuutta. Energiajärjestelmämme tarvitsee kaikentyyppisiä tuotantomuotoja toimiakseen optimaalisesti. Tuuli- ja aurinkovoimalla on tärkeä rooli energian edullisen hintatason takaamisessa silloin kuin tuuli puhaltaa tai aurinko paistaa. Tarvitsemme kuitenkin näiden rinnalle joustavaa ja vakaata energiantuotantoa vuoden jokaisena päivänä, sillä säästä riippuvaiset tuotantomuodot eivät yksinään riitä takaamaan tasapainoa markkinoille. Joustavia energialähteitä ja -mekanismeja, kuten vesivoimaa, sähkövarastoja tai kulutusjoustoa voidaan käyttää tasapainottamaan energiajärjestelmää, kun tuuli- tai aurinkovoimaa ei ole saatavilla ja hintavaihtelu on suurimmillaan. Uusiutuvien energialähteiden rinnalla tarvitaan myös ennustettavaa perusvoimaa, kuten ydinvoimaa ja yhteistuotantoa. Ne tuovat vakautta energiajärjestelmään ja auttavat pitämään sähkön hinnan tasaisempana silloin, kun säästä riippuvaa tuotantoa on vähemmän.
