Ydinvoima kattaa tällä hetkellä reilut 30 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Olkiluoto 3 -laitosyksikön käyttöönoton myötä sähköntuotannon määrä tulee kasvamaan jopa noin 40 prosenttiin - ydinvoima on siis merkittävä osa suomalaista sähköntuotantoa. Ydinvoima on paitsi tasainen energianlähde, myös päästötöntä - sen tuotannosta ei aiheudu ilmastolle haitallisia päästöjä.
Vaikka ydinvoiman osuus on jo tärkeä, lisärakentamiselle Suomessa on silti kasvava tarve. Energian toimitusvarmuuden takaaminen ja erityisesti kansallisiin ilmastotavoitteisiin pääseminen vaativat tulevaisuudessa entistä enemmän päästötöntä energiantuotantoa.
Olit sitten puolesta, vastaan tai jostakin siitä väliltä, löydät tästä artikkelista tietopohjaa näkemyksen muodostamiseen: kokosimme yhteen ydinvoimafaktat, jotka jokaisen on hyvä tietää.
Ydinvoima Suomessa
Suomessa ydinvoimaa tuotetaan tällä hetkellä yhteensä neljässä yksikössä Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksella sekä Olkiluodon ydinvoimalaitoksella. Näiden yksiköiden lisäksi Olkiluoto 3 -yksikkö on myös pikkuhiljaa aloittamassa kaupallisen toimintansa.
Suomen ensimmäinen ydinvoimareaktori oli pieni tutkimusreaktori nimeltään Finland Reactor 1, joka valmistui vuonna 1961 ja sijaitsi Otaniemessä. Tämä tutkimusreaktori poistettiin käytöstä vuonna 2015.
Suomen ensimmäinen kaupalliseen tuotantoon tarkoitettu ydinvoimalaitos otettiin käyttöön vuonna 1977 Loviisassa. Toinen Loviisan yksikkö aloitti toimintansa heti perään vuonna 1980.
Miten ydinvoima toimii?
Jos oikein yksinkertaistetaan, ydinvoima on lämpövoimaa eli lämpöenergiaa.
Ydinvoimalan lämpöenergia syntyy ydinreaktiossa. Kyse on siis erilaisesta lämpöenergiasta kuin esimerkiksi kotitakassa puuta polttamalla saatavasta lämpöenergia.
Lämpöenergian avulla kuumennetulla vedellä pyöritetään turbiinia, jolloin syntyy liike-energiaa. Tämä liike-energia taas muutetaan generaattorin avulla sähköksi.
Mitä ydinreaktiossa tapahtuu?
Ydinreaktion perinpohjaiseen ymmärtämiseen tarvitaan melkoisesti tietoa kemiasta ja fysiikasta. Karkeaa hahmottamistakin varten olisi hyvä olla perillä atomeista ja niiden koostumuksesta.
Yksinkertaistettuna ydinvoimalan toiminta perustuu ydinreaktioon, jonka nimi on fissio. Fissioreaktiossa atomiydin hajoaa kahdeksi tai useammaksi ytimeksi, jolloin ytimestä vapautuu neutroneja.
Kun neutronit osuvat uusiin ytimiin, myös ne halkeavat ja vapauttavat lisää neutroneja, jotka osuvat jälleen ytimiin – syntyy ketjureaktio, jossa vapautuu runsaasti energiaa sekä lämpöenergiana että gammasäteilynä.
Ydinvoima käytännössä
Ydinvoima toimii tällä hetkellä energiajärjestelmän perustana, sillä se tuottaa sähköä säästä riippumatta, ilman hiilidioksidipäästöjä ja maltillisin tuotantokustannuksin. Sen avulla voidaan tuottaa suuria määriä energiaa verrattain pienellä pinta-alalla.
Kotimainen tuotanto takaa osaltaan myös Suomen huoltovarmuuden. Tiesitkö muuten, että me täällä Suomessa olemme maailman pisimmällä käytetyn ydinpolttoaineen turvallisessa loppusijoittamisessa? Eurajoella sijaitsevan Posivan loppusijoituslaitoksen on ilmoitettu aloittavan toimintansa kuluvan vuosikymmenen aikana.
Ydinvoima – lukuja ja knoppitietoa
Tiesitkö, että:
- Maapallon ytimessä on myös eräänlainen “luontainen ydinvoimala”: tulivuoret ja lämpimät lähteet saavat lämpöenergiansa radioaktiivisesta hajoamisesta.
- Ydinvoimaa käytettiin ensimmäisen kerran 1951, kun tutkijat sytyttivät neljä hehkulamppua EBR-1 -reaktorin avulla.
- Saksalainen tutkija Otto Hahn keksi atomin halkaisun vahingossa
- Ydinvoima kattaa Suomen sähköntuontannosta noin kolmanneksen. Olkiluoto 3 -laitosyksikön käyttöönoton myötä osuus kasvaa yli 40 prosenttiin
- Vuonna 2021 Suomessa tuotettiin ydinvoimalla 22,6 TWh sähköä, joka on yhtä paljon kuin Suomessa kulutetaan vuosittain asumiseen
- Ydinvoiman elinkaaren aikaiset kasvihuonepäästöt ovat samaa tasoa kuin tuuli-, vesi- ja aurinkovoimalla.
- Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustila Eurajoella ulottuu jopa yli 400 metrin syvyyteen.
