Sähköä tulee pistorasiasta, se saattaa tehdä kipeää ja kadota yhtäkkiä jonnekin myrskyn aikana. Se on näkymätöntä. Tietokilpailussa sähkön selittäminen voi tuntua koulun ympäristötiedon tai lyhyen fysiikan pohjalta yllättävän hankalalta, vaikka periaatteessa ilmiö olisikin tuttu. Kun lukaiset tämän jutun, ei sormi mene suuhun, kun joudut lapsen kyselytulvan kohteeksi tai kohtaat Trivial Pursuitissa sähköisen kysymyksen.
Pieni kertaus: mitä sähkö on?
Sähkö on ilmiö, jossa energiaa siirretään paikasta toiseen pienten elektronihiukkasten liikkeellä. Sähköjohdon metallilangoissa hiukkaset kuljettavat energiaa esimerkiksi voimalaitoksesta kotiin. Tätä energiaa sitten ammennamme pistorasiasta laitteiden käyttöön. Kun esim. imurin töpseli työnnetään pistorasiaan, sen läpi kulkevan jännitteen energia saa imurin moottorin pyörimään.
Mitä sähköiskussa tapahtuu?
Jo lapsille ja lemmikeille osataan kertoa, ettei pistorasiaan saa työntää sormea tai kuonoa, virtajohtoa pureskella tai kodin sähkölaitteilla leikkiä. Lemmikki ei välttämättä ymmärrä perusteluita, mutta lapsi saattaa kysellä aiheesta hyvinkin vaikeita. Osaatko vastata? Jos et, päivitä tietosi!
Kun ihminen saa sähköiskun, hänen kehonsa läpi kulkee sähkövirta. Sähköiskun voi saada vaikkapa rikkinäiseen sähköverkkoon kytketyn laitteen kautta, jos saa rikkonaisesta kohdasta suoran kosketuksen sähkövirtaan. Sähkövirta johtuu tällöin ihmiskehoa pitkin esimerkiksi tiskipöytään tai maahan.
Useimmiten sähköiskusta selvitään säikähdyksellä ja kivulla. Vakavammassa sähköiskussa kehon läpi kulkeva sähkövirta voi kuitenkin häiritä sydämen toimintaa tai jopa aiheuttaa sydänpysähdyksen, sillä sydämen toiminta perustuu sähköisiin signaaleihin.
Sähkö voi myös sytyttää tulipalon: kun laitteessa tai johdossa syntyy vaurion vuoksi oikosulku, virta johdossa kasvaa, johto kuumenee ja tulipalo saa siitä alkunsa. Sulakkeet onneksi suojaavat johtoja ja laitteita tällaiselta ylikuormitukselta.
Mikä on kilowattitunti eli kWh?
Kilowattitunti on energian mittayksikkö samalla tavalla kuin litra on tilavuuden tai kilogramma massan (arkikielessä painon) mittayksikkö. Kilowattitunti tarkoittaa tuhannen watin kulutusta tunnin ajan. Kilowattitunneilla mitataan myös sähköenergian kulutusta.
Sähkölaitteiden kulutus ilmoitetaan tavallisimmin watteina. Yksi kilowattitunti on se määrä sähköä, jonka 1000 watin tehoinen laite, kuten liesi, käyttää tunnissa. 500 watin laite taas käyttää saman määrän (eli kWh:n) kahdessa tunnissa ja 200 watin laite viidessä tunnissa.
Lisätietoa sähkölaitteiden energiankulutuksesta löydät Energiatehokas koti -hankkeen sivuilta.
Mitä on vihreä sähkö?
Niin, mitä ihmettä on vihreä sähkö? Vanha kansakin kun tiesi kertoa, että sähkö on sinistä ja sattuu.
Vihreäksi sähköksi eli ympäristösähköksi sanotaan uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä, jonka tuotanto ei saastuta ympäristöä tai kuormittaa sitä vain minimaalisesti. Fossiilisia polttoaineita ei käytetä vihreän sähkön tuotantoon, vaan energia saadaan uusiutuvista lähteistä, kuten auringosta, tuulivoimasta, maalämmöstä, vesivoimasta tai biokaasusta. Nämä ja ydinvoima ovat 100 % hiilidioksidivapaita tuotantomuotoja.
Fortumin kaikki kuluttajille myytävät sähkösopimukset ovat 100 % hiilidioksidivapaita. Halutessaan jo olemassa olevaan sopimukseenkin voi vielä valita lisäksi mieleisensä tuotantotavan, kuten 100% aurinkoenergiaa tai yhdistelmän uusiutuvia energianlähteitä.
Miten aurinkosähkö toimii?
Aurinkosähköä saadaan, kun auringon säteilyenergiaa muutetaan sähköenergiaksi. Aurinkopaneelin kennostossa syntyy valosähköinen ilmiö: auringonvalon fotoni imeytyy kennossa atomiin, josta vapautuu elektroni. Vapautuneen elektronin liike on sähköä, jota voidaan siirtää sähköjohtoja pitkin laitteiden käyttöön tai varastoida akkuun.
Aurinkosähkön erityinen hienous piilee siinä, että aina auringon paistaessa voimme pyydystää talteen sen energiaa, eikä se silti kulu. Auringon säteilyn määrä ei vähene, vaikka kahmisimme sitä itsellemme kuinka paljon.
Haluatko tutustua aiheeseen tarkemmin? Lukaise laajempi juttu aurinkoenergiasta!
Miten tuulivoimala toimii?
Tuuli on ilman liikettä. Tuulivoimalassa tuulen liike-energia saa voimalan siivet pyörimään, ja pyörimisliikkeen energia taas muutetaan voimalan generaattorissa sähköenergiaksi, joka syötetään sähköverkkoon.
Tuulen liike-energiaa ihmiskunta on osannut hyödyntää jo pitkään. Sekä purjelaivat että tuulimyllyt ovat esimerkkejä tuulienergian varhaisesta käytöstä.
Miten sähkön hinta muodostuu?
Sähkön hinta muodostuu kolmesta osasta: itse energian hinnasta, veroista ja sähkönsiirtomaksusta. Energian kWh-kohtaiseen hintaan voit vaikuttaa itse sähkösopimusvalinnallasi. Sähköenergiaa tuottavan yhtiön voit valita itse.
Sähkönsiirtomaksun taas määrittelee sähköverkkoyhtiösi, jota et voi itse valita – voit käytännössä vaihtaa sitä vain muuttamalla toisen sähköverkkoyhtiön alueelle.
Mikä vaikuttaa sähkön hinnan vaihteluun?
Sähkön hintaan vaikuttavat sekä sen kysyntä että tarjonta. Siksi hinta vaihtelee sähköpörssiä myöten sekä vuoden- että vuorokaudenajan mukaan:
- Talvipakkasilla, kun sähköä kuluu paljon lämmitykseen, myös sähkön hinta nousee sähköpörssissä korkeammaksi.
- Aamuyön tunteina sähkö on edullisempaa – silloin valtaosa kansalaisista kuorsaa sängyissään eikä kuluta aktiivisesti sähköä.
- Myös luonnonolot vaikuttavat pörssihintoihin: kun kesällä on satanut paljon, vesivoimaa pystytään hyödyntämään runsaasti
Sähkösopimuksesta riippuu, kuinka paljon kuluttaja voi tätä sähkön hinnan vaihtelua hyödyntää oman laskunsa hyväksi. Esimerkiksi Fortum Tarkka on sähkön pörssihinnan mukaan hinnoiteltu sähkösopimus, jonka avulla sähkölaskua voi nipistää tähtäämällä kulutuksensa niille tunneille, joina sähkö on edullisimmillaan.
Moni toivoo toisaalta sähkösopimukseltaan ennustettavuutta ja vakautta: kerrostalokoteihin saa sähkösopimuksia vakiokuukausimaksulla ja omakotitaloissa kulujen suunnittelua helpottaa vakaana pysyvä Fortum Takuu -sähkösopimus.
Mitä on sähkön siirto ja miksi se maksaa?
Sähkön siirto on sähkön kuljettamista voimalaitokselta kuluttajalle sähköverkkoa pitkin.
Sähköverkkoyhtiö ja sähkön tuottaja – kuten vaikkapa Fortum – ovat kaksi eri asiaa, vaikka toki jotkut sähköverkkoyhtiöt myös tuottavat sähköä. Sähköverkkoyhtiö huolehtii siis jakelusta ja tuottaja sähkön “valmistamisesta”.
Paikallinen sähköverkkoyhtiö omistaa alueella verkkonsa ja huolehtii siitä, että jakelu toimii: tolpat pysyvät pystyssä, kaatuneet puut raivataan linjoilta pois ja johdot pysyvät ehjinä.
Sähköverkon rakentaminen, ylläpito, uudistaminen ja huolto maksavat, ja sähkön käyttäjä joutuu osaltaan huolehtimaan näistä kuluista sähkönsiirtomaksuina. Energiavirasto valvoo, että siirron hinnoittelu pysyy kohtuullisena.
Mikä on sähkömittari?
Sähkömittari mittaa kulutetun sähköenergian määrää kilovattitunteina (kWh). Aikaisemmin mittarilukema luettiin ja ilmoitettiin itse sähköyhtiölle. Nykyään käytössä ovat jo lähes kaikkialla etäluettavat älymittarit, joista lukemat välittyvät sähköyhtiölle automaattisesti. Älysähkömittarit ovat osa tulevaisuuden älysähköverkkoa, jossa kulutusta pystytään tasaamaan ja seuraamaan entistäkin tarkemmin.
Mistä sähkökatkot johtuvat?
Sähkökatkoja aiheuttavat luonnontapahtumat, sähköverkkoon tulleet tekniset viat ja ylläpitokorjaustyöt. Kun johdon päälle kaatuu puu tai esim. salama iskee jonnekin päin sähköverkkoa, sähköt voivat katketa tilapäisesti. Sähkön jakelija eli sähköverkkoyhtiö korjaa silloin vauriot, ja myös vikailmoitukset tehdään sille.
Jos sähkökatko rajoittuu joko kotiin tai kotona vain yhteen tilaan, kannattaa tarkastaa sulakkeiden ja sähkölaitteiden tilanne. Jossakin päin kotia on silloin voinut tapahtua sähköhäiriö, joka on aiheuttanut sulakkeen (tai jopa pääsulakkeen) palamisen.
Jos koko koti on pimeänä, on tämä hetki se, jolloin saa luvan kanssa tiirailla naapuriin: palavatko siellä valot? Mikäli naapureiden sähköt toimivat, on syytä olettaa, että vika on oman kodin sähköverkossa tai laitteissa.
Sähkölaitteiden ja -verkon korjaustyöt kuuluvat ammattilaisille. Rikkinäisen laitteen voi itse irrottaa verkosta ja sulakkeen toki vaihtaa tai napsauttaa katkaisijasta päälle, mutta muuten sisäistä tee-se-itse-henkilöään ei kannata päästää irti sähkötöihin – ellei sitten satu olemaan alan ammattilainen.
Mitä on energiatehokkuus?
Energiatehokkuus tarkoittaa sitä, että pienemmällä energiamäärällä saavutetaan sama hyöty tai samalla energiamäärällä suurempi hyöty kuin aikaisemmin. Energiaa ei hukata, vaan se tulee kokonaisuudessaan hyötykäyttöön.
Helpointa energiatehokkuus on havainnollistaa takkapuiden avulla: kun sylillinen puita ladotaan ja sytytetään oikein ja ilman kierto niiden ympärillä pidetään sopivana, niiden palamisesta voidaan saada enemmän lämpöenergiaa kuin samasta sylillisestä saataisiin toisella tavalla polttamalla.
Energiatehokkuus on tärkeää, sillä luonnonvaroja maapallolla on rajallinen määrä, ja toisaalta uusiutumattomien energiantuotantomuotojen käyttö lämmittää ilmastoa. Energiankulutusta hillitsemällä ja uusiutuvia energiamuotoja käyttämällä voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja muuta ympäristön pilaantumista.
