Suomi on maailman metsäisimpiä maita, ja juuri siksi Suomella on tärkeä rooli metsien monimuotoisuuden säilyttäjänä. Etenkin upeat ikimetsämme ovat harvinaisia jalokiviä, joiden arvo aletaan tunnistaa yhä paremmin. Metsien suojelu on tärkeä tapa suojella luonnon monimuotoisuutta – ja metsät ovat oleellisessa osassa Suomen ilmastotalkoissa sekä hiilinieluina että -varastoina.

Me Fortumilla haluamme olla mukana metsien suojelussa ja tuemme Luonnonperintösäätiön metsien suojelutyötä. 

Suojelulla ikimetsät rauhoitetaan hakkuilta

Suomalaisille metsä on osa ikiaikaista sielunmaisemaa. Vaikka metsät ovat Suomelle tärkeä osa talouttamme, myös metsien suojelu mahtuu hyvin mukaan kokonaisuuteen. Metsien suojelulla tarkoitetaan tiettyjen metsien siirtämistä pois talouskäytöstä.

Tehometsätalouden jäljet näkyvät avohakkuina, ojituksina sekä nuorina metsinä, jossa puusto on yksipuolista ja samanikäistä. Niiden rinnalle kaivataan nyt suojelualueita luonnon monimuotoisuuden ja uhanalaisten lajien säilyttämiseksi.

Ikimetsä on monipuolinen elinympäristö

Suomessa on monenlaista metsää. Talousmetsät ovat metsiä, jotka ovat tehokäytössä; tarkoitus on tuottaa mahdollisimman paljon teollisuuteen käytettäväksi kelpaavaa puuta. Suomen metsistä suurin osa on talousmetsiä. Sen lisäksi meiltä löytyy yksityisten omistajien metsiä, jotka eivät ole suojeltuja mutta eivät myöskään tehotuotannossa.

Suojellut metsät taas ovat luonnontilassa olevia metsiä, ikimetsiä ja aarniometsiä, jotka saavat olla rauhassa metsänhoidolta. Se tarkoittaa, että puita ei hakata eikä myrskyn jälkiä korjata. Puusto on huomattavasti vanhempaa ja luonnossa on myös lahonneita, kaatuneita ja pystyyn kuolleita kelopuita. Näiden merkitys on luonnon monimuotoisuudelle äärimmäisen tärkeää: kasvillisuus ja erilaisten eliöiden määrät ovat ikimetsissä runsaat ja monipuoliset.

Ikimetsät ovat ainutlaatuisia juuri tarjoamansa elinympäristön vuoksi. Luonnontilaisissa metsissä kasvaa ja elää harvinaisia lajeja, joille ei löydy sijaa talousmetsistä. 

Luonnontilaisella ikimetsällä on jopa 200 – 500 vuoden elinkaari. Sen lisäksi Pohjois-Suomen metsissä on kelopuita, joita arvellaan jopa 1000 vuoden ikäiseksi. Ikimetsät syntyvät siis ajan saatossa. Siksi paras aika suojella myös tulevaisuuden metsiä on juuri nyt. Mitä aiemmin luonnontilaisia metsiä suojellaan, sitä parempi – sillä monimuotoisen metsän takaisin kasvu vie satoja vuosia.

Miten monimuotoisuuden muutos näkyy metsissä?

Kun ikimetsiä hakataan talousmetsiksi, luonnon monimuotoisuus kärsii. Se tarkoittaa sitä, että metsämme yksipuolistuvat ja köyhtyvät lajistoltaan. Parin vuoden takaisen arvion mukaan Suomessa on peräti 2 668 uhanalaista lajia  nisäkkäistä sieniin. Enemmistö uhanalaisista lajeista, 31 %, elää metsissä. 

Yksi näkyvä ja kuuluva muutos on lintujen vähentyminen. Tutkimuksen mukaan metsissä elävien lintujen, kuten hömö- ja töyhtötiainen, kuukkeli, pyy ja käpytikka,  määrät pienenivät  hakkuiden vaikutuksesta.

Eläinten, kasvien ja eliöiden elinmahdollisuudet vähenevät tai katoavat kokonaan, kun metsissä on yhä vähemmän vanhoja puita, kookkaita puita ja lahopuita. Toisin sanoen useat lajit tarvitsevat säilyäkseen nimenomaan luonnontilaista, monimuotoista metsää, jossa on monenikäistä puustoa. Juuri näitä metsiä suojelulla pyritään pelastamaan.

Metsien suojelu on ajankohtaista myös Suomessa

Metsien suojelusta monelle tulee ensimmäisenä mieleen sademetsät. Sademetsiä onkin kutsuttu maailman keuhkoiksi, ja niiden laajenevalla hyötykäyttöön hakkaamisella ja tuhoamisella on maailmanlaajuisia seurauksia ilmastonmuutoksen kiihtymiseen. Metsien kato on huolenaihe maailmanlaajuisesti ja tuorein Glasgowin ilmastokokouksen metsäjulistus pyrkii lopettamaan metsien hävittämisen vuoteen 2030 mennessä.  

Yhtä tärkeää metsien suojelu on meillä Suomessakin. Jopa lähes 80 prosenttia maamme metsätyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi. Näihin metsätyyppeihin kuuluvat esimerkiksi lehdot, korvet ja vanhat kangasmetsät.

Suomen maapinta-alasta peräti vaikuttavat 75 % on metsää. Tästä 6 % on suojeltu lakisääteisesti pysyvästi hakkuilta. Jos lukuun lisätään kitumaat eli lähes puuttomat alueet sekä määräajaksi rauhoitetut alueet, suojelun piiriin kuuluu noin 12 % metsistä.

Suomessa suojeltuja metsiä on toistaiseksi siis vähänlaisesti. Sen lisäksi ne ovat usein pieniä ja yleensä liian kaukana toisistaan. Menestyäkseen uhanalaiset linnut, eläimet, kasvit ja eliöt tarvitsevat yhtenäisiä, suurempia metsäalueita. Metsiä suojelemalla pyritäänkin juuri yhdistämään alueita toisiinsa ja ennallistamaan näin arvokkaita metsäalueita.

Metsien virkistysarvo on mittaamaton

Moni tietää omakohtaisesti, kuinka metsässä vietetty aika vaikuttaa positiivisesti niin kehoon kuin mieleen. Matkailua, retkeilyä, virkistystä – metsällä on monenmoista arvoa meidän elämässämme. Viimeistään koronapandemia räjäytti luonnonsuojelualueiden suosion Suomessa, kun niin moni meistä löysi läheltään upeita retkikohteita, joissa liikkua ja rauhoittua. Myös rakkaimmat mökkipaikkamme usein löytyvät metsän reunasta.

Juuri monimuotoiset ja lajirikkaat metsät vetävät meitä puoleensa retkelle ja luovat ympärille rauhoittavan tunnelman. Joka joskus on istunut kannonnokassa suuren aarniometsän siimeksessä, tietää kuinka vaikuttava kokemus on kuunnella metsän huminaa ja katsella sadunomaisia muotoja ja lajien kirjoa ympärillä. 

Metsillä on myös itseisarvoa. Alkuperäisluonnon säilyttäminen tuleville sukupolville on monille eettinen kysymys. Tavoitteena on, että myös lastenlapsemme voivat nähdä ja nauttia niistä samoista metsämaisemista, joista esimerkiksi Suomen suurimmat taidemaalarit ovat ammentaneet luomisvoimaansa ja tehneet näyttävimmät teoksensa. Myös tutkimustieto tukee sitä, että metsässä vietetty aika vaikuttaa positiivisesti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.

Metsät ovat hiilinieluja ja -varastoja

Metsät ovat myös ilmastotalkoissa todellisia työmyyriä – ne toimivat tehokkaina hiilidioksidin poistajina ilmakehästä. Metsiin sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin sieltä vapautuu eli metsät toimivat hiilinieluina. Kun metsiä hakataan, hiilidioksidia vapautuu ilmakehään.

Kasvavat metsät ovatkin parhaita hiilinieluja, ja vanhojen metsien arvo on monimuotoisuuden säilyttämisen lisäksi toimia hiilivarastoina. Metsien merkitys Suomen ilmastonmuutoksen torjumisessa on merkittävä, sillä Suomen metsiin nettona sitoutuva hiilimäärä on viime vuosikymmeninä vastannut noin 20–50 % Suomen vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä.

Miten ikimetsiä voi suojella?

Jokainen teko metsän suojelun hyväksi on arvokas, ja metsää voi ryhtyä suojelemaan esimerkiksi lahjoituksilla. Yksi ikimetsiä suojeleva taho on  Luonnonperintösäätiö. Se ostaa lahjoitusvaroin luonnonsuojelualueita ja rauhoittaa ne pysyvästi. Säätiö etsii jatkuvasti arvokkaita, mahdollisimman koskemattomia metsiä ja soita eri puolilta Suomea suojeltavaksi.

Hyvä uutinen metsänomistajille on, että myös yksityiset metsänomistajat voivat nykyisin valita suojella omistamansa metsän.

Suojeltavien metsien pitäisi olla tarpeeksi suuria ja yhteydessä toisiinsa, jotta metsän monimuotoisuus saataisiin turvatuksi. Luonnonperintösäätiö on tehnyt metsien suojelua jo 26 vuotta ja suojellut yli 3424 hehtaaria suomalaista ikimetsää eri puolilla Suomea.