10.12.2020
3 Min

Mitä on kiertotalous?

Kuvittele seuraava tilanne. Menet kauppaan. Siellä ei ole yksittäispakattuja tuotteita. Sen sijaan pumppaat esimerkiksi pyykinpesuaineen mukana tuomaasi astiaan. Ostat myös elintarvikkeet samalla tavalla, tarpeesi mukaan.

Vaihtoehtoisesti tilaat verkkokaupasta tarvitsemasi elintarvikkeet, ne toimitetaan sinulle uusiokäytettävissä astioissa. Jopa jäätelö. Kun ruoat loppuvat, palautat tyhjät pakkaukset yritykselle, joka täyttää ne jälleen tilauksesi mukaan ja lähettää sinulle takaisin.

Tällaisia “zero waste” palveluja on putkahtanut kaupunkeihin ympäri maailmaa viime vuosina. Ne ovat osa kiertotaloutta.

Kiertotalous on paljon enemmän kuin pelkkää kierrättämistä

Kiertotaloudessa on sama idea kuin luonnon kiertokulussa. Luonnossa ei ole kaatopaikkoja, vaan kaikki mikä siellä kasvaa, elää ja kulutetaan, myös palaa sinne takaisin.

Me ihmiset toimimme eri tavalla. Otamme, kulutamme ja hävitämme. Ostamme uuden puhelimen vanhan tilalle heti, kun sellainen tulee markkinoille. Hankimme halpamuotia, joka päätyy parin käyttökerran jälkeen huonokuntoisena kaatopaikoille. Uuden tieltä pois heitetyt tavarat eivät kierräty itsestään tai luonnollisesti.

Jos eläisimme täysin kiertotalouteen perustuvassa yhteiskunnassa, miettisimme kaikkien tavaroiden elämän uusiksi. Yrittäisimme toimia kuin luonto. Emme ottaisi jatkuvasti maaperästä uusia raaka-aineita uusien tavaroiden valmistukseen. Ne valmistettaisi mahdollisimman pitkälle uudelleen käytetyistä materiaaleista. Emme kuluttaisi tavaroita vain kerran tai kahdesti. Jakaisimme, vuokraisimme, korjaisimme ja päivittäisimme. Ja tavaroiden elämän ehtoopuolella niistä otettaisi kaikki mahdolliset raaka-aineet talteen ja käytettäisi uusien tuotteiden valmistuksessa.

Vaikka tällainen tilanne ei ole tällä hetkellä todellisuutta, eikä edes valtavirtaa, monet kiertotalouden osa-alueet ovat kuitenkin monelle meistä arkipäivää. Yksi hyvä esimerkki on muovin kierrättäminen.

Muovin rooli kiertotaloudessa: iso paha muovi – vai onko sittenkään?

Muovilla on huono maine. Eikä ihme. Muovia on löydetty niin vesistöjen kaloista kuin hunajasta, suolasta ja oluesta. Lisäksi muovia on kasaantunut viideksi valtavaksi jätepyörteeksi valtameriin. Puhumattakaan muovin aiheuttamista 400 miljoonan tonnin vuotuisista hiilidioksidipäästöistä. Kuva ei kieltämättä näytä hyvältä.

Materiaalina muovi ei kuitenkaan ole läpeensä paha, vaan monelta osin erinomainen ja ylivertainenkin. Siitä on paljon hyötyäkin, varsinkin kierrätettynä. Tiedätkö missä kaikkialla muovia käytetään?

Muovin monet käyttökohteet

Muovia on kaikkialla. Tuskin on olemassa elämän osa-aluetta, jossa muovilla ei olisi roolia. Meille kaikille tulee ensimmäisenä mieleen kodin perusvälineet ja materiaalit aina teflonpannuista muovipusseihin ja elintarvikepakkauksiin. Muovi on kuitenkin paljon laajemmin käytössä. Tässä muutamia esimerkkejä.

  • Rakentamisessa, mm.:
      • putket, vesikourut, hormit, lattiamateriaalit, lämmön- ja vedeneristeet, tiivisteet, tapetit.
  • Vaatteissa, mm.:
      • Säältä suojaavat retkeilyvaatteet
      • Ammatilliset turvavarusteet ja -vaatteet
      • Urheiluvälineet ja -varusteet
  • Kaikessa kodin elektroniikassa
  • Konerakentamisessa, mm.:
      • koneenosat, maalit, tiivisteet, kalvot, kotelot, putket yms.
  • Sähkön tuotannossa, siirrossa ja jakelussa, mm.:
      • Pistorasiat
      • Tuulivoimaloiden lavat
      • Sähkökaapelit
  • Lähes kaikissa lääketieteellisissä laitteissa ja välineissä, mm.:
      • Murtumia korjaavat ruuvit
      • Haavaan ompeluun käytettävä lanka
      • Neulat, veripussit, sydänläpät, kuulolaitteet, katetrit, insuliinikynät, maskit, hanskat yms.
  • Liikennevälineissä, mm.:
      • Istuimet, paneloinnit, pintamateriaalit yms.

kierrätys on pop

Muovin ansiosta kurkku säilyy pitkään jääkaapissa

Teollisuus kehittää biopohjaisia pakkausmateriaaleja ja erikoisliikkeissä myydään ekokääreitä, kuten mehiläisvahasta tehtyjä käärepakkauksia. Mutta ne eivät ole aina tai automaattisesti muovia parempia.

Hyvän pakkauksen pitää suojata elintarviketta kolhuilta, valolta, hapelta, kostumiselta, mikrobeilta ja kuivumiselta. Muovi on tässä aivan ylivertainen. Elintarvikkeiden pakkaaminen muoviin säästää maailmasta valtavan määrän ruokahävikkiä, joka puolestaan muodostaa ison osan suomalaisten hiilijalanjäljestä.

Nostetaan tähän vielä knoppitietona sekin, että muovipussi on kangaskassia ekologisempi.

Tämä ei tietenkään poista muovin ongelmia eikä tarkoita sitä, etteikö korvaavia materiaaleja tulisi kehittää. Meillä on tulevaisuudessa oltava käytössä pakkauksia, jotka ovat biopohjaisista raaka-aineista tai kierrätetyistä materiaaleista valmistettuja ja jotka on ennen kaikkea suunniteltu kierrätettäviksi uudelleen. Muovi ei sulje pois muita ratkaisuja eikä päinvastoin. Ne täydentävät toisiaan.

Lisäksi muovia ei tietenkään pitäisi päätyä luontoon. Kierrättämisen kanssa meillä kaikilla onkin petrattavaa - kun muovi kierrätetään, siitä voidaan usein valmistaa jotain uutta.

Fortum ja muovin jalostus

Saatat ehkä miettiä mitä yhteistä on muoviin käärityllä kurkulla ja Fortumilla. Yhtymäkohta onkin juuri muovi, sillä Fortumilla on muovijalostamo, joka on ainoa kuluttajamuovipakkauksia kierrättävä muovijalostamo Suomessa.

Kierrätämme kotitalouksissa syntyvien erilliskerättyjä muovipakkauksia ja valmistamme siitä Fortum Circo -kierrätysmuovia. Muovin valmistaminen kierrättämällä säästää niin energiaa kuin luonnonvaroja. Yksi kilogramma kierrätysmuovia säästää 1,5 kg hiilidioksidia verrattuna neitseelliseen muoviin.

Muovin kierrätyksellä ja kierrätysmuovilla on siis iso rooli kiertotaloudessa nyt ja tulevaisuudessa.

Lue lisää:

Korona, kierrätysmuovi, kahva ja sinä – miten te liitytte toisiinne?

New call-to-action