Yhä useammat tiedostavat nykyisin ympäristönsuojelun merkityksen ja haluaisivat tehdä ympäristöystävällisempiä valintoja arjessaan. Lopulta pienet teot voivat viedä kohti ympäristöystävällisempää elämäntapaa. Lannistumisen sijaan kannattaakin keskittyä arjen tekojen yhteissummaan. Jokainen voi tehdä oman osuutensa ja vaikuttaa. Kokosimme muutamia keinoja, joilla voit keventää omaa vaikutustasi ympäristöön.
Muovittomuus on HOT
Muovi on yksi kasvavista ympäristöongelmista, vaikkakin muovin käyttöä voi olla usein kuluttajan hankala välttää. Oletkin ehkä huomannut, kuinka muovittomuuden trendi on alkanut näkyä esimerkiksi kauppojen muovikassien tarjonnassa. Muutamalla vinkillä pääset vähentämään muovin määrää ja ympäristövaikutuksia arjessa helposti.
1. Muovipussien ja muovipakkauksien välttäminen
Kestokassit auttavat vähentämään muovipussien ostamista, eikä esimerkiksi kaikkia hedelmiä ole välttämätöntä laittaa pieneen muovipussiin, vaan ne voi punnita sellaisenaan tai biohajoavassa pussissa. Myös yksittäispakattuja tuotteita voi yrittää välttää.
2. Muovin kierrättäminen
Jotta muovi ei päätyisi ongelmajätteeksi luontoon, kannattaa sitä kierrättää. Rinki-ekopisteitä löytyy ympäri Suomea ja monessa taloyhtiössäkin on nykyisin muoville oma keräyspiste. Suomi onkin yksi muovinkierrätyksen kärkimaita, vaikka prosessia edelleen täytyy kehittää. EU-komissio on esimerkiksi maininnut tavoitteeksi, että kaikki muovipakkaukset ovat kierrätettäviä vuoteen 2023 mennessä.
Fortumilla on oma muovinjalostuslaitos, joka on Pohjoismaissa ainoa laatuaan. Fortum valmistaa kierrätysmuovista CIRCO-uusiomuovia ja lajitellusta kierrätysmuovista CIRCO-muoviprofiileja. CIRCO -kierrätysmuovilla voidaan korvata neitseelliset raaka-aineet osittain tai kokonaan muovituotteiden valmistuksessa. Kierrätysmuovin hiilijalanjälki on 85 prosenttia neitseellistä muovia pienempi.
3. Muoviton kosmetiikka
Moni onkin jo tietoinen kuorintatuotteiden ja hammastahnojen muovirakeista eli mikromuovista, joka lopulta päätyy meriin ja aiheuttaa monenlaista ympäristöhaittaa. Osa kosmetiikan valmistajista on jo sitoutunut lopettamaan tällaisen muovin käytön, mutta muovia löytyy kosmetiikasta muissakin muodoissa: makro-, nano- ja liukenevassa muodossa.
Yleisimpiä muoveja kosmetiikassa ovat muun muassa:
- Karbomeeri (CARBOMER)
- Polyeteeni (POLYETHYLENE)
- Akrylaatit (ACRYLATES/C10-30 ALKYL ACRYLATE CROSSPOLYMER)
- Nylon-12
- Synteettiset polymeerit (kuten ACRYLATES COPOLYMER
Suomalainen CosmEthics on luonut maksuttoman, näppärän mobiilisovelluksen, jolla voit skannata tuotteen viivakoodista niiden sisällön ja muovipitoisuuden.
4. Plogging eli roskajuoksu
Plogging eli roskajuoksu yhdistää liikunnan ja ulkoilun roskien keräämiseen. Fortum ja Siivouspäivä edistävät nyt yhdessä kansainvälisen ekologisen liikuntatrendin leviämistä Suomessa. Plogging sopii kaikenikäisille, ja siihen voi osallistua oman kuntotason mukaisesti. Lenkkeillessä kerätään reitin varrelta löytyvät roskat, kunto kohenee ja ympäristö kiittää. Tapahtumia järjestetään noin kerran kuussa. Tulevat tapahtumat löydät Fortumin ja Siivouspäivän sosiaalisen median kanavista.
Ilmastoystävällisen sähkön valitseminen
Myös jokapäiväisessä sähkönkulutuksessa voi tehdä ympäristöystävällisemmän valinnan, ja valita kotiinsa uusiutuvaa sähköä.
Esimerkiksi Fortumin uudella 100% aurinkoenergiaa -lisäominaisuudella saa sähkösopimukseen 100 % aurinkosähköä. Tuotteen sähkö on alkuperävarmennettua aurinkosähköä. Sen lisäksi osallistut Itämeren puhdistustalkoisiin: jokaista 100% aurinkoenergiaa -sopimusta kohden tuetaan John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeita vuosittain viidellä eurolla.
Fortum 100% aurinkoenergiaa pähkinänkuoressa• Lisähinta: 5,90 euroa/kk. |
Tutustu tästä!
Ympäristöystävällisempää ruokaa arjessa
On laskettu, että ruoka aiheuttaa noin viidesosan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä eli yhtä paljon kuin liikenne. Liikenteessä onkin otettu harppauksia jo päästöjen vähentämiseen, mutta ruoantuotannon muutos tapahtuu hitaammin. Ruokateollisuus kuitenkin vastaa kysynnän lakiin, joten jokainen ruokailija voi vaikuttaa siihen, millaista ruokaa ostaa ja syö – ja näin osallistua päästöjen vähentämiseen.
1. Lähiruoka
Nykyisin ruoanlaitossa suositaan esimerkiksi lähiruokaa, josta on tullut jo eräänlainen trendi. Lähiruoan hiilijalanjälki on tuntuvasti pienempi, kun ruokaa ei kuljeteta fossiilisten polttoaineiden voimalla maailman toiselta puolen. Myös ruoan alkuperä on usein paremmin tiedossa. Kotimaiset raaka-aineet kuuluvat lähiruoan piiriin, ja ruokakaupoissa näkyy usein jo tuotteiden kohdalla merkintä, jos kyse on paikallisesti tuotetusta tuotteesta.
2. Raaka-aineiden kaikkien osien hyödyntäminen
Ruoanlaitossa voidaan tehdä paljon ympäristöön vaikuttavia tekoja. Toinen nykytrendi on ollut myös raaka-aineiden kaikkien osien hyödyntäminen, ja tässä oikeastaan palataan isovanhempiemme aikaan. Raaka-aineesta hyödynnetään kekseliäästi kaikki syötävät osat. Näin hävikkiä syntyy vähemmän ja energia, joka raaka-aineen tuottamiseen on kulunut, hyödynnetään mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.
3. Vaihtoehtoiset proteiininlähteet
Kasvissyönti on yleistynyt, ja sen rinnalla on nähty myös toinen ilmiö: sekasyöjätkin ovat ottaneet omakseen vaihtoehtoiset proteiininlähteet, kuten nyhtökauran tai härkiksen. Pikku hiljaa on alettu sisäistää, ettei lihaa tai muuta eläinperäistä proteiinia tarvitse syödä välttämättä joka päivä, sillä uudet ruokainnovaatiot ovat tuoneet kuluttajille reippaasti lisää hyvänmakuisia vaihtoehtoja.
Moni on myös saattanut maistaa syötäväksi valmistettuja hyönteisiä, kuten vaikkapa sirkkoja, joista edelleen povataan tulevaisuuteen yhtä tärkeää proteiinilähdettä. Lihan ja maitotuotteiden tuottaminen aiheuttaa ilmastolle haitallisia kasvihuonepäästöjä moninkertaisesti verrattuna kasvisperäiseen tai hyönteisistä saatavaan proteiiniin.
Myös maitotuotteille on tullut paljon korvaavia kasviperäisiä valmisteita, kuten kaura-, manteli- ja soijamaito, jotka ovat yhä suositumpia. Maatalous kuluttaa jopa 70 prosenttia maailman vesivaroista. Esimerkiksi juuston käytön vähentäminen näkyy suoraan omassa hiilijalanjäljessä.
4. Hävikin vähentäminen
Myös hävikin vähentäminen auttaa ilmastoa ja ympäristöä. Tällöin ruoantuotantoon kulutettu energia ei mene hukkaan eikä päädy jätteeksi. Joka kymmenes leipäpala, hedelmä tai vihannes päätyy roskiin. Kotitalouksissa hävikkiä voidaan vähentää ruoanlaiton suunnitelmallisuutta lisäämällä. Yleensä kyse vain on unohduksesta tai siitä, että kiireessä on ostettu vähän liikaa ruokaa. Myös erilaiset tempaukset, kuten hävikkiviikko, auttavat vinkeillään vähentämään hävikkiä.
Myös ravintoloista voi pelastaa ylijääneitä annoksia parempiin suihin edulliseen hintaan Resq-clubin kautta. Tällöin hyvä ravintolaruoka ei päädy hävikkiin.
Vaatteiden kierrätys on helpompaa kuin koskaan
Uusien vaatteiden teko kuluttaa paljon vesivarantoja, ja vaatteista syntyy määrällisesti paljon jätettä. Vaatteiden kierrätys pidentää vaatteiden elinkaarta, jolloin käyttökelpoinen vaate ei päädy jätteeksi. Sen lisäksi voit löytää tarvitsemasi edullisemmin. Niin kirpparit, itsepalvelukirpparit kuin nettikirpparit muun muassa Facebookissa ja Tori.fi:ssä kuhisevat kaupantekoa enemmän kuin koskaan.
Myös esimerkiksi Zadaa-sovelluksen kaltaiset palvelut, joissa sovellus löytää sinulle sopivan kokoisia ja tyylisiä vaatteita, lisäävät suosiotaan. Omat käyttökuntoiset vaatteet kannattaa kierrättää joko kirpparille tai hyväntekeväisyyteen ja vaatelumput tekstiilinkeräykseen.
Liikennevalinnat vaikuttavat nopeasti
Liikenteen päästöt ovat suurin syy ilmastonmuutokseen maailmanlaajuisesti. Liikenteen päästöihin pystytään kuitenkin vaikuttamaan nopeastikin, ja esimerkiksi viimeisen viiden vuoden aikana Suomen liikenteen päästöt ovat vähentyneet. Tavoitteet ovat kuitenkin korkealla, ja edelleen tarvitaan päästöjen radikaalia vähentämistä.
Nyrkkisääntönä on, että kannattaa aina kuin mahdollista suosia julkisia kulkuneuvoja, pyöräilyä, kävelyä ja raideliikennettä hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Jos henkilöautoilu on välttämätöntä, voisiko olla aika vaihtaa ympäristöystävällisempään sähköautoon?
