08.05.2020
4 Min

Huonekasvien pieni ongelmanratkaisuopas

Mikä neuvoksi, kun huonekasvin lehdet käpristyvät ja putoavat? Mistä kasvin ränsistyminen tavallisimmin johtuu, ja miten sitä voisi ennaltaehkäistä? Mikä kasvi sopii pohjoisikkunalle ja mikä paahteeseen?

Huonekasvien pieni ongelmanratkaisuopas auttaa!

Pulma: Kasvi on hontelo ja vaaleanvihreä, eikä tuuheudu

 

Syy: Kasvilta puuttuu valoa.

Valonpuute vaikuttaa etenkin uuteen kasvuun: kasvista tulee kalpea hujoppi, kun se kurkottelee kohti valoa. Myös vanhoja lehtiä alkaa myöhemmin pudota pois, eivätkä kukkivat lajit saa aikaiseksi kukkia.

Ratkaisu: Siirrä kasvi lähemmäs ikkunaa tai valaise sitä kasvivalolla. Monet kasveille mieleiset lamput sopivat suoraan E27-kantaan, joten valaisimen ulkomuodon voit valita vapaasti makusi mukaan.  

Alkuun pääsee hyvin esimerkiksi LED-lampulla, jonka värisävy on päivänvalo. Kaikkein parhaiten kasvit käyttävät hyödykseen sinisiä ja punaisia aallonpituuksia, ja siksi varsinaiset kasvivalot ovat sävyltään violetteja. Sisustaja arvostaa yleensä neutraalimpaa värispektriä, mutta intohimoisen kasviharrastajan kodin tunnistaa ikkunoiden lilansävyisestä valonhohteesta.

Ennaltaehkäisy: Mikäli kotisi ikkunat suuntautuvat pohjoiseen tai niitä varjostavat suuret puut, kannattaa myös kasvit valita jo valmiiksi varjoa sietävien joukosta. Tämä koskee myös kasveja, jotka aiot sijoittaa yli 1,5 metrin päähän ikkunasta. Ikkunattomaan kylppäriin kasvi tarvitsee käytännössä aina lisävaloa.

Varjoa sietäviä huonekasveja:

  •       siroliuska-aralia
  •       peikonlehdet
  •       viirivehka
  •       köynnösvehka
  •       tuonenkielo.

 

Huom! Jalostetut kasvilajit, joiden lehdissä on valkoisia laikkuja, tarvitsevat yleensä enemmän valoa kuin kokovihreät.

peikonlehtiKuva: Unsplash / Mike Marguez

Pulma: Kasvi nuutuu ja riiputtaa lehtiään

 

Syy: Kasvilla on jano – tai sen juuret hukkuvat liikaan veteen.

Kasvilla voi olla jano useammastakin syystä. Tyypillisin niistä on tietysti se, että kastelu on unohtunut. Lähes yhtä tavallista on kuitenkin se, että kasvia on kasteltu liikaa, ja juuret ovat vaurioituneet. Silloin ne eivät saa kuljetettua lehdille vettä, ja kasvin yleisilme on janoinen, vaikka todellisuudessa vettä olikin liikaa.

Ratkaisu: Jos kastelu tahtoo aina vaan unohtua, laita siitä itsellesi toistuva muistutus kalenteriin tai yhdistä kasteleminen johonkin muuhun viikoittain toistuvaan puuhaan, kuten siivoukseen.

Kosteudesta vaurioituneiden juurien tilanne onkin kimurantimpi. Voit yrittää vielä vaihtaa multaa ja ruukkua sekä vähentää lehtien haihdutusta leikkaamalla niistä osan pois, mutta varsin usein peli on tässä kohtaa jo menetetty.

Ennaltaehkäisy: Selvitä kasvin kasteluvaatimukset etukäteen. Varsin monet kasvit pitävät siitä, että mullan pinta kuivahtaa kevyesti ennen seuraavaa kastelua.

Lämpöpatterin yläpuolella kasviystäväsi kärsivät paitsi kuivuudesta, myös liiasta kuumuudesta. Voisitko laskea patteria talvella viileämmäksi tai sumutella kasveja?

Juurista pidät huolta valitsemalla ruukun, jossa on pohjareikä. Silloin ylimääräinen kasteluvesi pääsee valumaan pois, eikä jää pilaamaan juuria. Älä siis istuta kasvia suoraan suojaruukkuun: se on koriste, jonka sisälle tarvitaan reiällinen sisäruukku.

Salaojita istutusruukku kevytsoralla, kivillä tai vaikka rikkoutuneen ruukun paloilla. Ne sijoitetaan ruukkuun pohjimmaiseksi ennen multaa. Mitä korkeampi ”salaojakerros”, sitä nopeammin multa kuivuu: kuivasta pitäville mehikasveille ja kaktuksille kerros saa olla reilumpi, kuin kosteassa viihtyville lajeille.

Kuivuutta hyvin sietäviä huonekasveja:

  •       rahapuu (kestää myös kuumuutta, joten sopii eteläikkunalle ja patterin yläpuolelle)
  •       posliinikukka
  •       kaktukset
  •       mehipuut
  •       itulehdet
  •       tuonenkielo
  •       apostolinmiekka.

 

Kyky sietää kuivuutta kulkee usein käsi kädessä suuren valontarpeen kanssa. Hyvin harva kasvi sietää sekä kuivuutta että valon puutetta yhtaikaa, mutta sellaisiakin on: esimerkiksi palmuvehka ja tuonenkielo tyytyvät sekä niukkaan valoon että ajoittaiseen kuivumiseen.

Pulma: Kasvin lehdet kuivuvat kärjistään ja reunoistaan

 

Syy: Liian kuiva huoneilma.

Kun huoneilma on talvella erityisen kuivaa, haihduttavat monien kasvien lehdet vettä liian nopeasti – juuret eivät pysty toimittamaan niille riittävän nopeasti vettä, vaikka kasvia kastelisi kuinka paljon.

Ratkaisu: Sumuta kasveja tai asettele niiden lähelle sisustuselementeiksi lasiastioita, joissa on vaikkapa kauniita kiviä ja vettä. Monet kasveista nauttivat myös päästessään suihkuun, ja samalla niiden lehdet puhdistuvat pölystä.

Ennaltaehkäisy: Pudota kodin lämpötilaa hieman, jolloin haihdutus vähenee. Samalla säästät energiakuluja ja ympäristöä! Jos tiedät jo etukäteen, ettet jaksa sumutella kasveja talvikaudella, kannattaa suosiolla unohtaa kosteaa huoneilmaa kaipaavat lajit.

Edellisessä luvussa esitellyt kasvit sietävät kuivan mullan lisäksi mukavasti myös kuivaa huoneilmaa.

Kasveja, jotka kaipaavat päivittäistä sumuttamista tai suurta ilmankosteutta:

  •       useimmat orkideat
  •       kiinanruusu
  •       gardenia
  •       saniaiset
  •       huonekuusi
  •       sitrukset.

 

Monet sumuttelua kaipaavista lajeista nauttivat myös talvella hieman viileämmistä oloista. Nämä ovat juuri niitä kasveja, jotka kukoistavat mummonmökeissä, mutta hermostuvat herkästi ilmastoinnista ja keskuslämmityksestä.

huonekasvien-istutus-taimiKuva: Unsplash / Zoe Schaeffer

Pulma: Kasvin aikuiset lehdet haalistuvat. pehmenevät tai punertuvat, niihin ilmestyy ruskeita laikkuja

 

Syy: Liikaa suoraa auringonvaloa.

Ratkaisu: Siirrä kasvi kesällä suorasta paahteesta sisemmälle huoneeseen tai pidä työpäivän ajan sälekaihtimet puoliksi kiinni. Talveksi kasvit voi siirtää takaisin ikkunalle, eikä kaihtimia tarvita.

Ennaltaehkäisy: Valitse paahteiselle eteläikkunalle kasveja, jotka nauttivat suorasta auringonpaisteesta.

Paahdetta sietäviä huonekasveja:

  •       piikikkäät, pulleat kaktukset (lehtikaktukset sietävät paahdetta huonommin)
  •       jukkapalmu
  •       pelargonit
  •       ihmeköynnös (tosin muuten vaatelias)
  •       tulilatva
  •       jukkapalmu
  •       pylvästyräkki.

 

Tunnistat aurinkoa sietävät lajit siitä, että niillä on suojanaan haihduttamista vastaan paksut, vahapintaisen nahkeat tai nukkaiset lehdet. Usein niillä on myös pullea, mehukas rakenne, johon ne varastoivat vettä.

Pulma: Lehtiin ilmestyy seittiä, tahmeita läikkiä, reikiä tai ruskeita täpliä

 

Syy: Tuhohyönteiset ovat löytäneet kasvisi.

Ötökät iskevät yleensä nuoriin lehtiin ja versoihin: kurkistele, löytyykö niiden alapinnalta elämää.

Ratkaisu: Riippuu hieman siitä, ketkä kasviisi ovat majoittuneet. Ensiapuna vie kasvi suihkuun. Siirrä se pois toisten kasvien luota, jotta ne eivät saa tartuntaa. Suihkuttelua kannattaa jatkaa pari kertaa viikossa ja pitää huoli siitä, että kaikki lehtien puolet saavat osansa vesisuihkusta.

Ötököiden nitistämiseen on tarjolla myös turvallisia karkotteita, joista kannattaa jutella vaikka luottokukkakauppiaan kanssa. Eri öttiäisiin nimittäin tehoavat eri aineet, ja käyttöönkin on hyvä saada opastusta. Nykyään kasviharrastajien ulottuvilla ovat myös biologiset torjuntamenetelmät, eli käytännössä petopunkit. Ne pistelevät tunkeilijat poskeensa.

Ennaltaehkäisy: Hyvä, lajinmukainen hoito suojelee kasvia myös tuhohyönteisiltä.

Uudet kasvitulokkaat kannattaa pitää pari viikkoa karanteenissa ennen muiden seuraan sijoittamista. Kasveja lannoittaessaan on hyvä pysyä ohjeannoksessa: liian innokas lannoittaminen voi kasvattaa nopeasti hauraita versoja, joista tuhohyönteiset pitävät aivan erityisesti.

Lue myös: Eksotiikkaa ikkunalaudalla – kasvata viherkasveja hedelmien siemenistä

Tilaa Fortumin uutiskirje

Saat kuukausittain sähköpostiisi kiinnostavia vinkkejä asumiseen, energiansäästöön ja liikkumiseen.
Tilaa