22.04.2020
3 Min

Itämeren puolesta – John Nurmisen säätiön neuvot meremme suojeluun

Itämeri ei ole enää maailman saastunein meri – vaikka se on pitkään sitä ollut. Merta rehevöittävää fosforimäärää on viimeisin neljänkymmenen vuoden aikana saatu vähennettyä jopa 60 prosenttia. Suunta on oikea, ja tärkeää työtä jatketaan yhä sinnikkäämmin, sillä myös ilmastonmuutos kiihdyttää jatkuvasti rehevöitymistä.

Yhteistyökumppanimme John Nurmisen säätiö on suojellut ja puhdistanut Itämerta jo lähes kolmekymmentä vuotta. Säätiö on yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa saanut Suomenlahden vuotuista fosforikuormaa pienentymään jopa 75 prosenttia. Tavoitteena on pelastaa upea Itämeri myös tuleville sukupolville. Tärkeisiin talkoisiin ovat kaikki tervetulleita.

Miten sitten yksittäinen kuluttaja voi omalla toiminnallaan vaikuttaa Itämeren tilaan? Kaikki arkiset tekomme vaikuttavat myös Itämeren tilaan ja sen rehevöitymiseen. Yhteneväisyyksiä löytyy paljon niiden tekojen kanssa, jotka vaikuttavat myös hiilijalanjälkeemme. John Nurmisen säätiö antaa Itämeren suojeluun neuvot, jotka tutkitusti vaikuttavat – tässä ne ovat, ole hyvä!

John Nurmisen säätiön neuvot Itämeren suojeluun

 

Ruokavalinnoissa

  1. Lähiruoan ja kauden sadon suosiminen kutistavat kuljetuksesta johtuvaa ympäristön kuormitusta – mikä vähentää Itämeren rehevöitymistä. Samalla tuet myös paikallisia ruoantuottajia.
  2. Syö kestävästi pyydettyjä kaloja. Useat maailman kalakannat ovat ylikalastettuja. Valitse silakkaa, ahventa, haukea, hoitokalastettua särkikalaa ja MSC-merkittyä kalaa. Kurkkaa lisätietoja WWF:n kalaoppaasta. Kasvatetun kalan alkuperää kannattaa myös tarkastella, sillä kasvatusmenetelmästä riippuen kasvatus voi rehevöittää vesistöä merkittävästi. 
  3. Vähennä lihaa ruokavaliossa. Kasvisruoan suosiminen vähentää hiilidioksidi- ja ravinnepäästöjä ja pienentää lihantuotannosta johtuvaa energiankulutusta. 

Ostoksilla

  1. Vältä turhien muovipussien ostoa ja kertakäyttöisiä muoviastioita.
  2. Suosi kestäviä, korjattavia ja kierrätyskelpoisia tavaroita sekä laitteita. Käytä ne loppuun.
  3. Osta kierrätettyjä vaatteita mahdollisuuksien mukaan. Luonnonkuidut, kuten villa ja luomupuuvilla, ovat parempia vaihtoehtoja kuin fleece ja tekokuidut. Luonnonkuiduista tehtyjen vaatteiden suosiminen vähentää mikromuovien kulkeutumista Itämereen.

Liikenteessä

  1. Suosi kävelyä, pyöräilyä, julkista liikennettä ja kimppakyytejä. Kun liikenteen päästöt vähenevät, myös hiukkaskuorma ja vesistöihin päätyvä typpilaskeuma pienenee. Tiesitkö, että suuri osa mereen päätyvästä mikromuovista sekä kumista on peräisin auton renkaista, etenkin kaupunkiajosta tulevista kiihdytyksistä ja jarrutuksista?
  2. Lähimatkailu vähentää päästöjä ja auttaa myös Itämerta. Lentoliikenne kuluttaa paljon energiaa ja kiihdyttää ilmaston lämpenemistä, mikä taas lisää sateisuutta, myrskyjä ja ravinnevalumaa vesistöihin myös Suomessa. Junamatkustaminen sen sijaan on päästöiltään minimaalista lentämiseen verrattuna.

Vapaa-ajalla saaristossa 

  1. Älä tiskaa astioita meressä. Sen sijaan etsi pesuvedet suodattava astianpesupaikka maissa.
  2. Ota roskat mukaan ja lajittele ne kierrätyspisteeseen. Myös veneillessä kannattaa lajitella roskat.
  3. Kalasta sellaisia kaloja, jotka eivät ole uhanalaisia tai alamittaisia, ja syö se, mitä kalastat. Kalasta myös pienempiä kalalajeja, ei pelkästään isoja petokaloja. Opettele kokkaamaan esimerkiksi särkikaloja.
  4. Ota esimerkiksi talvikauden tavoitteeksi opiskella tavallisimmat kalalajit ja niiden alamitat. 
  5. Keväisin ja alkukesästä tulisi välttää liikkumista lintujen pesimäalueilla. Luonnon- ja kansallispuistojen sääntöjä noudattamalla suojelet luonnon tasapainoa.
  6. Säilytä saaristoluonnon rauha – vältä liikkumista polkujen ulkopuolella sekä kasvien taittamista. Kuvaa mieluummin kasvit, älä poimi niitä.
  7. Suosi jo olemassa olevia tulisijoja ja retkeilyrakenteita – älä siis perusta uusia tulipaikkoja maastoon.

Veneillessä

  1. Huolehdi veneen moottorin kunnosta. Sillä tavoin vältät öljyvuotoja.
  2. Muistathan, että moottorin jäähdytykseen käytettävä glykoli on myrkkyä, ja sen jäämät tulee palauttaa joko sataman keräyspisteeseen, lajitteluasemalle tai jätekeskukseen. Myös veneen kunnostamiseen käytetyt aineet, kuten lakat, maalit ja liuottimet tulee käsitellä asianmukaisesti. 
  3. Veneen pohja kannattaa pitää puhtaana, jotta polttoainetta ei kulu turhaan. Myrkkymaaleja tulisi kuitenkin välttää. Jos mahdollista, veneen pohja kannattaa jättää maalaamatta, ja puhdistaa se sen sijaan mekaanisesti harjaamalla tai painepesurilla.
  4. Etenkin vähäsuolaisilla meren alueilla, kuten Perämerellä ja sisävesillä, ei myrkkymaalausta tarvitse tehdä ollenkaan.
  5. Suolaisemmilla alueillakaan myrkkymaalausta ei tarvitse tehdä joka vuosi. Sen lisäksi veneen voi nostaa välillä kuiville, mikä vähentää maalauksen haittoja. Pohjan puhtaanapitoon on myös kehitetty uusia innovaatioita, joista voi lukea lisää John Nurmisen säätiön sisarorganisaation Pidä Saaristo Siistinä ry:n sivuilta.
  6. Tyhjennä veneen septitankki aina sataman imutyhjennyslaitteella. Älä laske jätevesiä mereen.

Kotona tai mökkeillessä

  1. Vältä aineita, jotka sisältävät mikrorakeita, kuten rakeita sisältäviä hammastahnoja ja kuorinta-aineita. Voit saada apua tällaisten tuotteiden tunnistamiseen CosmEthics-sovelluksesta.
  2. Kodin ja mökin jätevesijärjestelmillä on suuri vaikutus. Haja-asutusalueilla kannattaa suosia ravinteiden kierrätystä edistävää tekniikkaa ja mökillä kuivakäymälää.
  3. Säästä vettä. Vaikka Suomessa ei ole pulaa puhtaasta vedestä, kannattaa silti ottaa huomioon, että huoleton lämpimän veden käyttö hukkaa energiaa.
  4. Estä pesuvesien valuminen vesistöihin. Pese sauna ja matot niin, ettei pesuvesi pääse vesistöihin. 
  5. Vähentämällä turhaa torjunta-aineiden käyttöä vesistöjen kemikaalikuormitus pienenee. Varmista, että kasvimaalta tai puutarhasta ei huuhtoudu ravinnepitoista ainesta ojiin tai lähivesistöihin. Esimerkiksi sekoittamalla kasvualustaan kompostia, kiertoviljelemällä, viherlannoittamalla sekä katteiden käytöllä voi estää huuhtoutumista.
  6. Suosi luonnonmukaista kosmetiikkaa sekä pesuaineita siivouksessa ja pyykinpesussa, jotta kemikaalikuorma vähenee.
  7. Älä käytä pesuaineita, jotka sisältävät fosfaatteja tai synteettisiä tensidejä. Luonnonmukaisia pesuaineita ovat muun muassa mäntysaippua ja etikka - myös esimerkiksi Joutsenmerkityt pesuaineet ovat luontoystävällisiä. Voit katsoa tästä vinkit ekologiseen siivoamiseen.
  8. Lajittele jätteesi, kierrätä muovipakkaukset ja kompostoi. Kun jätemäärät vähenevät, se vähentää myös vesistökuormitusta. 
  9. Suosi uusiutuvia energiamuotoja ja osta päästötöntä sähköä. Fortumin Aurinkovalinta-tuotteeseen sisältyy vuosittainen lahjoitus John Nurmisen säätiön Itämeri-hankkeisiin! 

 

Voit myös laskea John Nurmisen Itämerilaskurilla, miten meriystävällinen elämäntapasi on.

Blogin kuva: Jukka Nurminen

Tilaa Fortumin uutiskirje

Saat kuukausittain sähköpostiisi kiinnostavia vinkkejä asumiseen, energiansäästöön ja liikkumiseen.
Tilaa