Viimeisimpien vuosien aikana maailman tapahtumat ovat myllertäneet arkea, tuoneet stressiä ja vaatineet meiltä kaikilta suurta sopeutumista, mikä on usein mielelle raskasta. Myös erilaiset henkilökohtaiset elämänmuutokset kuormittavat mieltä – olivat muutokset sitten positiivisia tai negatiivisia. Mitä muutokset vaativat mieleltä, ja millä keinoin omasta mielen hyvinvoinnista voi huolehtia muuttuvissa tilanteissa? Ympärillä olevaan tilanteeseen ei aina pysty vaikuttamaan, jolloin itsestä huolehtiminen on erityisen tärkeää.
Mindfulness on tutkitusti toimiva keino mielen palautumiskyvystä huolehtimiseen
Mindfulness ei ole nykyisin enää vain aiheeseen perehtyneiden harrastus, vaan sen merkitys palaumistuskyvyn vahvistajana on jo yleisesti tiedossa. Nykyisin ei ole harvinaista, että myös lääkäri saattaa ehdottaa meditaatioita, jos vastaanotolle tulee vaikkapa unettomuudesta tai stressistä kärsivä ihminen.
Sille on syynsä: lisääntynyt tutkimustieto näyttää, kuinka meditaatiolla eli keskittymysharjotuksilla voi vaikuttaa niin mieleen kuin kehoon ja lievittää merkittävästi esimerkiksi stressiä ja kipuja. Muutokset eivät ole pelkästään subjektiivisia kokemuksia, vaan näkyvät myös aivokuvissa.
Mindfulness itsessään on toki muutakin kuin meditaatiota. Duodecim-lehden mukaan se on läsnä olemista ja havainnointia vailla arvottamista, suodattamista tai muuttamispyrkimyksiä, ja siinä vaalitaan myötätuntoista suhtautumista omaa itseä ja maailmaa kohtaan.
Mitä hyötyä meditaatiosta on?
Mihin kaikkeen keskittymisharjoitukset sitten mielessämme vaikuttavat, ja miksi mielemme tarvitsee taukoja ajatusvirrastamme? Olemme tottuneet ratkomaan elämämme haasteita ja tilanteita mielemme avulla aktiivisesti, mutta mieli tarvitsee joustavuutta ja lepoa toimiakseen tasapainoisesti. Nykyinen jatkuva reagointia vaativa ympäristö ja elämäntapa saavat mielen helposti ylikierroksille.
Vaikka stressi olisi hyvälaatuistakin, mieli tarvitsee palautumisaikaa aktiivisuudestaan. Etenkin kun kuormitus on kovaa elämän tuodessa painetta monesta suunnasta, tarvitsee mieli taukoja. Moni meistä kuluttaa valtaosan päivästään jonkin näytön edessä - oletko pohtinut, paljonko vietät aikaa tekemättä mitään, ilman virikkeitä? Oleminen mitään tekemättä ei tule aina luonnostaan, varsinkaan stressaantuneena.
Meditaatio auttaa luomaan näitä palautumisen hetkiä. Harjoituksen kautta saamme muutettua mielen automaattisia kulkuratoja, joiden totuttua suuntaa olisi muutoin varsin hankala kesyttää. Kun mieli pääsee hellittämään, myös positiiviset vaikutukset kehoon ovat havaittavissa.
Millaisia vaikutuksia mindfulness-harjoituksilla on?
Meditaation on havaittu vaikuttavan myönteisesti mielenterveyteen monella tapaa. Stressin purkamisen lisäksi se edistää ajattelun joustavuutta ja luovuutta, keskittymiskykyä, itsetuntemusta ja tunteiden säätelyä. Sillä on tutkittu olevan jopa vaikutuksia vanhuuteen liittyvien muistisairauksien ehkäisyssä.
Meditaation on tutkittu vaikuttavan myös unen parantumiseen sekä erilaisten kiputilojen lievitykseen. Mieli ja keho ovat kokonaisuus, joiden yhteys on merkittävä. Keskittymisharjoitusten kautta tapahtuvat monet muutokset vaikuttavat myös onnellisuuden kokemukseen.
Meditaatio on harjoittelua, mielen vaeltelu ei haittaa
Joillekin meditaatiota on helpompi lähestyä, kun sitä verrataan fyysiseen harjoitteeseen. Jos aloittaa kuntosaliharjoittelun, harva odottaa, että osaa heti käyttää kaikkia laitteita tai että samantien ilmaan nousevat painavimmat painot.
Sama ajatus on meditaatiossa; kyse on harjoittelusta ja mielen vahvistamisesta. Ajan myötä harjoituksesta tulee tutumpi ja sen aikaansaamat muutokset alkavat näkyä arjessakin. Heti ei tarvitsekaan “osata”.
Keskittymisen herpaantuminen kuuluu oleellisesti keskittymisharjoitukseen, eikä se tarkoita, että harjoitus olisi epäonnistunut. Harjoituksessa on nimenomaan tarkoitus palauttaa vaelteleva mieli aina uudestaan takaisin harjoitukseen ja tähän hetkeen. Juuri sitä meditaatio on.
Pieni rutiini, suuri merkitys
Mielen harjoitukset ovat ajankäytöllisesti lempeämpiä oppia kuin esimerkiksi urheilulajit, sillä lyhyistä tuokioistakin on paljon apua. Tunnin sijaan riittää, kun päivästä rauhoittaa esimerkiksi 10 minuuttia. Keskittymysharjoituksissa jo viiden tai kymmenen minuutin harjoituksella on vaikutusta.
Jopa minuutin tauko, jolloin suljet silmät ja keskityt hengitykseesi, voi vaikuttaa palautumiseen. Sen sijaan jos käytät tauon somen selaamiseen, et saa samaa palauttavaa vaikutusta, mikä keskittymisharjoituksilla on.
Hiljentymisharjoituksen ja mielen tyhjentämisen opettelua osaksi arkipäiväistä rutiinia voi verrata esimerkiksi hampaiden pesuun. Rutiini ei ole lähtökohtaisesti suuri tai aikaavievä, mutta sen voisi ajatella terveyden kannalta olevan yhtä oleellista hyvinvoinnillemme. Kun tämän pienen rutiinin hyvät vaikutukset huomaa, se helposti ajan myötä automatisoituu. Ainoa kynnys on aloittaminen, kuten missä tahansa uudessa asiassa.
Kokeile näitä harjoituksia
Mindfulness-harjoituksia on monenlaisia. Yksinkertaisimmillaan se voi olla tietoinen kävelylenkki, jossa keskitytään omaan hengitykseen, ja ympäristön tarkkailuun. Myös yksinkertaiset kodin askareet voi tehdä tietoisesti: keskity pyykkejä ripustaessa tai asioita tiskatessa tunnustelemaan kädessäsi olevan esineen materiaalia, lämpötilaa ja omaa liikettäsi. Moni voi kuitenkin kaivata selkeämmin ohjattuja harjoituksia, etenkin alussa.
Kun haluaa löytää itselleen sopivan keinon tyynnyttää mieltä, vaihtoehtoja on paljon. Monessa älykellossa on hengitysharjoitussovellus, joka on helppo, mukana kulkeva keino.
Jos haluat paneutua meditaatioon syvemmin, voit kokeilla esimerkiksi mediataatioryhmää, meditatiivista joogaa tai ohjattua videomeditaatiota, joita löytyy esimerkiksi Youtubesta. Sovelluksissa kuten Calm tai Melissa Wood Health on paitsi meditaatioharjoituksia, myös nukahtamista helpottavia tarinoita tai lyhyitä pilatesharjoitteita. Yksi tunnetuimmista länsimaalaisista tietoisuustaito-opettajista on Eckhart Tolle, jonka opetuksista voi saada myös paljon apua meditaation aloittamiseen.
Myös esimerkiksi kiitollisuus-päiväkirjan pitämisestä on havaittu olevan hyötyä etenkin murehtivalle mielelle. Siinä ajatuksena on suunnata huomio hyviin asioihin, jotka ovat usein pieniä, mutta tärkeitä — mutta jotka kiireinen ja huolestunut mieli muutoin ohittaa. Asioiden ei tarvitse olla suuria - oikeastaan päinvastoin. Kun viemme huomion pieniin hyviin asioihin arjen keskellä, alamme huomata niitä yhä enemmän, ja se vaikuttaa mielemme terveyteen positiivisesti.
Lue lisää:
Mieli tyynenä - keskittymisharjoituksia akkujen lataamiseen
Hallitse stressiä ja palautumista yksinkertaisesti - vietä enemmän offline-aikaa
Suuret elämänmuutokset: kun lapsi muuttaa pois kotoa
Muutto on mahdollisuus uuteen alkuun
