Kiertotalouden suosio on tällä hetkellä todella nopeassa nousussa ja käytettyjen tuotteiden markkinat ovat kasvaneet valtavasti. Hyväkuntoisia ja tarpeettomia tekstiilejä voi kierrättää antamalla tuttaville, lahjoittamalla ne esimerkiksi UFF:n, Fidan, SPR:n tai pelastusarmeijan keräyspisteisiin, viemällä tiettyjen vaateketjujen toimipisteisiin keräyslaatikoihin, toimittamalla ne myyntiin verkkopalveluille kuten Emmy tai vähänkäytetty.fi tai myymällä ne itse kirpputorilla. Mutta mitä tehdä vaatteelle kun sen kunto on niin huono, ettei se enää kelpaa käyttöön?
Kun vaate tai muu tekstiili on niin huonossa kunnossa, ettei sitä enää kannata kierrättää eteenpäin käyttöön, se voidaan kierrättää tekstiilijätteenä. Aiemmin tekstiilit olivat sekajätettä, mutta vuodesta 2015 alkaen niiden kierrätystä on pilotoitu ja vähitellen laajennettu ja vuonna 2023 poistotekstiilien keräysverkoston pitäisi olla levittäytynyt koko Suomeen.
Mitä sitten voi kierrättää?
Poistotekstiileiksi kelpaavat käyttökelvottomat vaatteet ja tekstiilit, jotka ovat esimerkiksi rikkinäisiä, loppuun kulutettuja tai tahraantuneita niin ettei pesu auta. Kierrätykseen kelpaavat vaatteet, kuten takit, paidat, housut, hameet, lakanat, pyyhkeet, pöytäliinat ja verhot.
Kierrätykseen ei saa laittaa asusteita kuten kenkiä, vöitä tai laukkuja, nahkaa tai turkista eikä sukkia, sukkahousuja tai alusvaatteita. Myöskään tyynyt, peitot, matot tai pehmolelut eivät kelpaa tekstiilikierrätykseen. Nämä kaikki kuuluvat energia- tai sekajätteeseen. Sekajätteeseen tulee laittaa myös tekstiilit, jotka ovat haisevia, homeisia, märkiä, öljyisiä tai tuholaisten saastuttamia. Sieltä ne ohjautuvat pääasiassa poltettavaksi ja siten energiana hyödynnettäväksi.
Miten toimia?
Pakkaa kierrätykseen menevät tekstiilit tiiviisti muovipussiin ja sulje pussi huolellisesti, jotta vaatteet eivät pääse kostumaan. Yksikin kosteudesta pilaantunut vaate voi pilata koko erän sisällön.
Vie huolellisesti pakattu pussi tekstiilikeräyspisteelle, jollaisia löytyy esimerkiksi Sortti-asemilta, Rinki-kierrätyspisteiltä ja kauppakeskuksista. Tarkasta oma lähin pisteesi oman alueesi jätehuollosta vastaavalta toimijalta.
Lisäksi keräyspisteitä löytyy esimerkiksi Finlaysonin myymälöistä, missä he keräävät omaa jatkokäyttöä varten tiettyjä kodintekstiileitä ja farkkumateriaalia. Joillain alueilla on myös pajatoimijoita, jotka keräävät materiaalia uudelleenhyödynnettäväksi. Tällaisia ovat esimerkiksi Partex-paja Imatralla, Nextiili-tekstiilikierrätyspaja Tampereella ja Tex Vex -paja Forssassa.
Mitä tekstiilijätteelle tapahtuu? Miksi sitä kierrätetään?
Tekstiilijätteellä on monia erilaisia mahdollisia käyttötarkoituksia ja keskeistä niissä kaikissa on saada arvokas materiaali uudelleen käyttöön sen sijaan, että se päätyisi kaatopaikalle tai poltettavaksi. Kierrättämällä materiaalia säästetään luonnonvaroja ja vältytään turhalta uuden materiaalin tuotannolta.
Se mitä tekstiilijätteelle tapahtuu, riippuu siitä minne ne toimittaa. Poistotekstiilikeräykseen toimitetuista materiaaleista suurin osa päätyy Suomessa Lounais-Suomen Jätehuollolle (LSJH) jatkokäsiteltäväksi. LSHJ:n tavoitteena on avata iso poistotekstiilin jalostuslaitos vuonna 2023, mutta käsittelyä on pilotoitu Paimiossa kesästä 2021 alkaen. Poistotekstiilistä jalostettua materiaalia hyödynnetään erilaisissa kierrätysprosesseissa, kuten kemiallisessa puuvillan kierrätyksessä, mekaanisessa lankojen valmistuksessa tai vaikkapa termisesti valmistettujen komposiittien tuotannossa. Materiaalit päätyvät vaateteollisuuden ja muun tekstiiliteollisuuden käyttöön. Kierrätyskuiduista valmistetaan esimerkiksi vaatteita, lankoja ja eristemateriaaleja.
Myös nämä artikkelit saattavat kiinnostaa sinua:
Mitä on SER-jäte ja miten se kierrätetään?
Mikä on vaarallista jätettä – ja mitä sille pitää tehdä?
Kodinkoneiden sähkönkulutus – tiedätkö, paljonko laitteesi kuluttavat?
