Hiilinielu – mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Meri, metsä ja maaperä – mikä niitä yhdistää? Kaikki niistä ovat tehokkaita hiilinieluja. Mutta mikä siis on hiilinielu? Entä miksi ne ovat tärkeitä?

Mikä hiilinielu oikein on?

Hiilinielu on kuin luonnon oma imuri: se imee ilmakehään päässyttä hiilidioksidia ja sen sisältämää hiiltä itseensä. Planeettamme tärkeimpiä hiilinieluja ovat meret, metsät ja maaperä. Ne ikään kuin siivoavat ihmisten aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä syntynyttä sotkua.

Kun hiilinielu imuroi hiilidioksidia itseensä, sitä poistuu merkittävät määrät ilmakehästä. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on puolestaan ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta oleellisen tärkeää.

Miten hiilinielu toimii?

Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna meret, niiden kasvit ja merivesissä sukeltelevat eläimet ovat merkittäviä hiilennielijöitä. Paitsi että hiilidioksidia imeytyy suoraan veteen, sitä sitoutuu myös merenpohjaan ja sen kasvillisuuteen valtavia määriä.

Lisäksi meren eläimet varastoivat hiilidioksidia tehokkaasti. Itse asiassa niin tehokkaasti, että yksi valas saattaa parhaimmillaan varastoida hiilidioksidia enemmän kuin tuhat puuta yhteensä. Valtameret kaikkine eliöineen ovat siis varsinaisia luonnon superimureita.

Suomessa metsät muodostavat tärkeän hiilinielun. Puut nielevät hiilidioksidia hyödyntäessään sitä auringonvalon, veden ja ravinteiden kanssa yhteyttämisprosessissa. Kyse on siis ilmiöstä, josta jokainen on lukenut biologian oppikirjoista.

Myös maaperä nielee hiilidioksidia, mutta vain jos maaekosysteemi saa toimia luonnontilassa. Maatalouden käytössä oleva maaperä ei siis ole hiilinielu, vaan hiilipäästöjen lähde.

Kuinka tehokas hiilinielu kotimainen metsä sitten on?

Metsän hiilinielu muodostuu puista ja maaperästä.

Se, kuinka paljon yksittäinen puu sitoo hiiltä itseensä riippuu muun muassa siitä, miten vanha puu on, mitä lajia se on ja sijaitseeko se etelässä vai vähän pohjoisemmassa Suomessa.

Myös vuodenajalla on väliä: kesällä metsä kasvaa ja sitoo siksi tehokkaammin hiilidioksidia kuin talviaikaan. Kasvavat puut imuroivat itseensä vanhaa puuta tehokkaammin hiiltä. Toisaalta vanhat puut varastoivat hiiltä varsin tehokkaasti. Metsän iällä ja toisaalta myös tiheydellä on merkitystä siihen, kuinka tehokas hiilinielu se on. 

Entä mitä tämä tarkoittaa arjessa? Hiililaskelmat ovat aina keskimääräisiä arvioita johtuen siitä, että hiilinielun tehokkuuteen vaikuttaa moni asia. Yksi suomalainen tuottaa keskimäärin 10 tonnia hiilidioksidia vuosittain. Hehtaari metsää sitoo vuodessa keskimäärin 3,7 tonnia hiilidioksidia. Yhden laskelman mukaan parinkymmenen vuoden ikään kasvava puu korvaisi keskimäärin 500 kilometrin automatkasta aiheutuvat hiilipäästöt.

Mitä eroa hiilinielulla ja hiilivarastolla on?

Hiilinielu ja hiilivarasto menevät arkikielessä helposti sekaisin. Molemmat ovat tärkeitä, mutta on yksi merkittävä ero niillä on: hiilinielu poistaa hiiltä ilmakehästä, hiilivarasto puolestaan varastoi hiiltä itseensä.

Esimerkiksi puutalo on hiilivarasto, ei hiilinielu. Puurakennus on sitonut itseensä hiiltä, mutta se ei imuroi ilmakehän sisältämää hiilidioksidia sellaisenaan itseensä. Kun puuta hyödynnetään rakennusmateriaalina, hiili pysyy puun rakenteessa varastoituna ilman, että se vapauttaa sitä takaisin ilmakehään.

Sen sijaan metsissä kasvavat puut ovat hiilinieluja: ne sitovat ilmakehän hiilidioksidia itseensä enemmän kuin päästävät sitä takaisin ilmakehään. Puut eivät siis ainoastaan varastoi, vaan ennen kaikkea siivoavat hiilidioksidia pois ilmakehästä. Toisaalta myös metsästä vapautuu hiiltä esimerkiksi puiden lahotessa. 

Miksi hiilinielut ovat tärkeitä?

Ihmisten toiminta on vauhdittanut ilmaston lämpenemistä, kun runsaasti kasvihuonekaasuja on päässyt ilmakehään. Kasvihuonekaasupäästöt sisältävät puolestaan hiilidioksidia, joka on ollut 90-luvulta lähtien merkittävin kasvihuonekaasu Suomessa. 

Kansainvälisen ilmastopolitiikan tavoitteena on vähentää ilmastoa lämmittäviä kasvihuonepäästöjä – puhutaan 1,5 asteen tavoitteesta. Käytännössä se tarkoittaa, että maapallon lämpeneminen pyritään rajoittamaan puoleentoista asteeseen, jolloin ihmiselämää ylläpitävät luonnonjärjestelmät eivät keikahtaisi vaarallisen käännöskohdan yli.

Jotta tavoitteeseen päästään, tarvitaan tehokkaita keinoja, joilla paitsi vähennetään ilmastopäästöjä myös poistetaan ilmakehässä olevaa hiilidioksidia. Ja juuri siksi tarvitaan hiilinieluja.

Hyvä uutinen on, että hiilinielujen avulla ilmakehästä imuroidaan hiiltä miljoonia tonneja vuosittain. Hiilinielut ovat siis varsin tehokas keino torjua ilmastonmuutosta, kunhan sekä kotimaisista että globaaleista nieluista pidetään hyvää huolta. 

Voiko yksittäinen ihminen tehdä jotain kotimaisten hiilinielujen eteen?

Globaalisti tarkasteltuna meret eliöineen ovat hiilidioksidin superimureita. Siksi meriä suojelemalla torjutaan ilmastonmuutosta ja pidetään huolta valtavan tärkeästä hiilinielusta.

Mutta myös Suomen metsät maaperineen ovat tärkeitä hiilinieluja – kotimainen puu on siis osa globaalia ilmastokriisin ratkaisua. Mutta mitä yksittäinen ihminen voisi tehdä, jotta suomalaiset metsät toimisivat jatkossakin tehokkaina nieluina?

Tässä kolme tapaa vaikuttaa:

1. Suojele metsää lahjoituksin

Metsien suojeleminen on erinomainen keino ylläpitää luonnon hiilinielutoimintaa. Tärkeää on huolehtia, että metsien puut saavat elää kaikessa rauhassa. Kun metsän kiertoa pidennetään jättämällä hakkuuvaiheessa oleva metsän kasvamaan, hiilivarastot pysyvät varastoituneena. Voit suojella metsää esimerkiksi lahjoituksin. 

Kuka tahansa voi myös ostaa ja omistaa metsää. Ja kun metsää kasvattaa nimenomaan hiilinieluna, ei suurempia hoitotoimenpiteitä tarvitse tehdä usein. Yksityisellä metsänomistajilla on mahdollisuus osallistua metsien suojelutalkoisiin. Kun metsänomistaja tarjoaa metsäkiinteistöään Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaan, Metsoon, voi vastineeksi saada taloudellista tukea. 

Lue myös: 

Miksi metsiä kannattaa suojella?
Itämeren puolesta – John Nurmisen säätiön neuvot meremme suojeluunKestävä kehitys – mitä nämä termit oikeasti tarkoittavat?