Fortum.fi
04.05.2021
5 Min

Kestävä kehitys – mitä nämä termit oikeasti tarkoittavat?

Kestävästä kehityksestä puhutaan paljon, mutta tiedätkö mitä siihen liittyvät termit oikeastaan tarkoittavat? Tämä artikkeli selittää ekologiseen elämäntapaan ja toimintatapaan liittyvät termit suomeksi.

Isoin ensin: ilmastonmuutos ja sen seuraukset

Lähes päivittäin näemme uutisia  Greta Thunbergista, ilmastokokouksista, yhä pienemmillä jäälautoilla seilaavista jääkarhuista ja tilastoista, jotka ennustavat merenpinnan nousua. Kyse on ilmastonmuutoksesta.

Vaikka maapallon ilmasto on muuttunut aina, ihmisten toiminta  on kiihdyttänyt sitä huomattavasti.  Kun ilmakehään teollistumisen myötä on päästetty runsaasti kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia ja metaania, ilmasto lämpenee.

Ilmastonmuutosta ei kannata sekoittaa täysin normaaleihin säävaihteluihin. Vaikka tänä talvena on ollut kunnon pakkaset, ei se ikävä kyllä tarkoita  ilmastonmuutoksen peruuntumista.

Ilmaston lämpenemisestä on monenmoista haittaa: se nostaa merien pintaa, aavikoittaa viljelyalueita, sulattaa jäätiköitä ja lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten pitkiä hellejaksoja tai voimakkaita myrskyjä. Seurauksena ilmastonmuutoksesta on mm.  eläin- ja kasvilajien sukupuuttoa, ruoantuotannon vaikeutumista ja kasvavia pakolaisvirtoja, kun monet alueet muuttuvat asuinkelvottomiksi. Ilmaston lämpenemisestä johtuen myös lämpimissä maissa esiintyvien tautien aiheuttajat voivat levitä laajemmin myös pohjoisemmille alueille. 

Ilmastonmuutos on siis se ongelma, entäs ratkaisut?

Pikku-juttu_Janita-Autio0776


Kestävä kehitys: millaiseen kuntoon jätämme maapallon?

Ihmiset, yritykset ja valtiot toimivat maailmanlaajuisesti ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Yksi keinoista on kestävä kehitys, jonka tarkoituksena on säilyttää tämä maapallo elinkelpoisena meille ja tuleville sukupolville. Tämä onnistuu, kun tuotantoprosessit ja ihmisten toiminta muuttuvat ympäristöystävällisempään suuntaan.

Omassa elämässä mahdollisuuksia kestävämpään elämäntapaan löytyy lukuisia, ja monista niistä on paljon iloakin. Kulutuksessa voi vähentää tavaroiden ostamista, ja suosia sen sijaan palveluja, esimerkiksi uuden pikamuotipaidan shoppailun sijaan mennäkin elokuviin.  Autoilun sijasta pyöräileminen pitää kuntoa yllä, kasvisruokapäivät voivat olla hyväksi terveydelle.

Pikku-juttu_Janita-Autio0168-1


Kiertotalous: kirppikset ja vuokraaminen kunniaan!

Mummolan räsymatto on hyvä esimerkki kiertotaloudesta. Kun vaatteet oli kulutettu loppuun, ne leikattiin matonkuteiksi ja niistä kudottiin riemunkirjava matto. Sama kestävä matto ilahduttaa vielä paria seuraavaakin sukupolvea.

Kiertotalous on kertakäyttökulttuurin täydellinen vastakohta. Kiertotaloudessa tuotteet ja materiaalit ovat mahdollisimman kestäviä ja pitkäikäisiä. Kun tuote tulee tiensä päähän, siitä pyritään tekemään uusia tuotteita. Jätettä ja hävikkiä syntyy minimaalisesti.

Jos harrastat kirpputoreja, kierrättämistä, vuokraamista ja jakamista, toimit jo kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Uusi nojatuoli voi yhtä hyvin löytyä second hand -liikkeestä. Uusien vaatteiden ostamisen sijaan voi kaveripiirissä tehdä vaatteiden lainaamisesta kivan yhteisen  jutun.

Uusiutuva energiaa: miksi ilmasto pitää siitä?  

Uusiutuvaa energiaa saadaan nimensä mukaisesti sellaisista lähteistä, joissa sitä syntyy koko ajan lisää. Aurinkoenergia, tuulivoima, vesivoima ja maalämpö ovat esimerkkejä uusiutuvista energialähteistä. Tällaisen “vihreän”, tai “ilmastoystävällisen”, sähkön tuotanto ei aiheuta lainkaan ilmastonmuutosta vauhdittavia hiilidioksidipäästöjä. Fossiiliset energialähteet puolestaan aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä - ne ovat rajallisia tai hyvin hitaasti uusiutuvia luonnonvaroja, kuten öljy, kivihiili, maakaasu ja turve.

Ympäristöteon tekeminen on helppoa: tarkista saman tien, että kotona käyttämäsi sähkö on uusiutuvilla energialähteillä tuotettua. Jos ei, niin asia hoituu parilla klikkauksella.  Vertaile ilmastoystävällisiä sähkösopimuksia tästä.

Pikku-juttu_Janita-Autio8195-2 (1)

Hiilijalanjälki eli kuinka monta maapalloa me tarvitsemme

Hiilijalanjälki kuvaa sitä, kuinka paljon tuote, palvelu tai jonkin asian tekeminen koko elinkaarensa ajalta kuormittaa ilmastoa. Kuormitus lasketaan kasvihuonekaasujen päästömäärällä – mitä pienempi luku, sen parempi.

Taas on kyse valinnoista ja kulutuspäätöksistä. Hiilijalanjälkeemme vaikuttaa vaikka se, kasaako salaattiin Chilestä lennätettyjä avokadoja vai kotimaisia kasviksia. Jos kaikki maailmassa kuluttaisivat luonnonvaroja yhtä paljon kuin suomalaiset, tarvittaisiin lähes neljä maapalloa.

Asumisesta, syömisestä ja liikkumisesta syntyvät suurimmat päästöt. Mitään niistä ei voi lopettaa, mutta valintoja voi silti tehdä. Valintojen ei tarvitse aina tarkoittaa luopumista - esimerkiksi ulkomaille voi matkustaa junalla lentämisen sijaan, jolloin itse matkantekokin on oma kokemuksensa. 

Voit testata oman hiilijalanjälkesi Sitran  elämäntapatestillä.


Miten päästöt muutetaan neutraaleiksi? Eli päästövähennykset, päästöjen kompensointi ja hiilinielu

Ja ne hiilineutraalit kesäfestarit? Se tarkoittaa, että tapahtuma pyrkii laskemaan hiilijalanjälkeään nollaan esimerkiksi ilmastoystävällisellä sähköllä, kierrättämällä ja tarjoamalla kasvisruokaa. Loppusumma saadaan kompensoimalla eli rahoittamalla vastaavan määrän päästövähennyksiä toisaalla. Tämä tarkoittaa sellaisten hankkeiden rahoittamista, joissa päästöjä vältetään tai jotka poistavat suoraan kasvihuonekaasuja ilmakehästä. 

Esimerkiksi hiilinielujen kasvattaminen voi toimia päästöjen kompensaationa. Hiilinielu on prosessi, toiminto tai mekanismi, joka poistaa kasvihuonekaasua, aerosolia tai kasvihuonekaasun esiastetta ilmakehästä. Luonnollisia, suurimpia hiilinieluja ovat esimerkiksi meret, kasvit, metsät ja suot, jotka sitovat itseensä hiilidioksidia. Sen sijaan että hiilidioksidi olisi ilmakehässä, se onkin “säilössä” näissä luonnollisissa organismeissa. Esimerkiksi metsiä suojelemalla tai merta elvyttämällä voidaan siis kompensoida päästöjä ihan käytännössä.

Pikku-juttu_Janita-Autio1058

 

Apua, iskikö ilmastoahdistus? Tässä vinkit sen selättämiseen

Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset ovat niin isoja asioita, että ne voivat aiheuttaa surua, ahdistusta ja tulevaisuudenpelkoa. Silloin on ensin otettava normaalit stressinvähennyskeinot käyttöön: riittävästi unta, liikuntaa ja hyviä keskustelua ystävien kanssa. Voit myös kokeilla keskittymisharjoituksia, sillä hyvinvoivana on helpompaa tarttua toimeen. Tappiomieliala ei auta sinua eikä planeettaa – sen sijaan kannattaa keskittyä jo kaikkeen hienoon, mitä ilmaston eteen tehdään ja keksitään koko ajan, myös meillä Suomessa! Esimerkiksi Fortumin asiakkaat ovat viime vuodesta lähtien voineet lähteä mukaan Pikku juttu-ohjelmaan, jossa pieniä arjen ilmastotekoja tekemällä ansaitsee ilmaisia sähkötunteja - ja kun pieniin tekoihin osallistuu moni, niiden vaikutuksesta kasvaa iso.

Seuraava askel on omien voimien ja kykyjen mukaan toimiminen ilmaston hyväksi. Jokainen voi omassa elämässään tehdä kestäviä valintoja ja halutessaan laajentaa toimintaa pikkuhiljaa laajemmalle. Mielipiteen esilletuominen sosiaalisessa mediassa ja omalla työpaikalla, osallistuminen järjestöjen toimintaan ja politiikkaan auttavat sekä sinua että ympäristöä. Vaikka ilmastonmuutoksen hidastamisessa tarvitaan maailmanlaajuisesti yhteisiä poliittisia ja taloudellisia päätöksiä, me kaikki voimme vaikuttaa omalta osaltamme. Lue esimerkiksi tämä 23 arkisen ekoteon lista inspiraatioksi. 

Onko myös sähköön liittyvä sanasto hakusessa? Tsekkaa meidän  suomi-sähköenergia-suomi-sanakirja.

Yhdessä pienistäkin ilmastoteoista tulee isoja: tutustu  Pikku  Juttu -asiakasohjelmaamme.

 

Tilaa Fortumin uutiskirje

Saat kuukausittain sähköpostiisi kiinnostavia vinkkejä asumiseen, energiansäästöön ja liikkumiseen.
Tilaa