14.03.2022
6 Min

Vinkit luonnossa liikkumiseen kestävästi ja luontoa kunnioittavasti

Luonto on aarreaitta, joka tarjoaa meille parastaan: uusia elämyksiä, hienoja maisemia, mukavaa liikuntaa ja hetkeen rauhoittumista. Luonnossa liikkuminen tukee myös tutkitusti terveyttä ja hyvinvointia. Tiesitkö, että jokaisen luonnossa liikkujan olisi hyvä tuntea myös retkietiketti? Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja, eräopas ja luontokirjailija Pepe Forsberg antaa parhaat vinkkinsä luonnossa liikkumiseen.

Luonnossa kunnioitus ja maalaisjärjen käyttö vievät jo pitkälle

”Ihmiset hakevat luonnosta henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Luonnossa on hyvä hetki pysähtyä ja havainnoida asioita aisteilla, oli se sitten linnunlaulua, suopursujen tuoksua tai puunrungon koskettamista. Siellä stressi unohtuu”, kuvailee Pepe Forsberg.

Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtajana Forsberg suojelee työkseen ikimetsiä ja liikkuu luonnossa aina kun se on mahdollista. Fortum tukee Luonnonperintösäätiötä ja nyt yhteistyön tiimoilta Forsberg antaa kokeneen retkeilijän vinkit kestävään luonnossa liikkumiseen:

”Tärkein asia on luonnon kunnioittaminen. Maalaisjärki auttaa jo tosi pitkälle. Ei häiritä pesiviä lintuja, pidetään koirat kiinni, ei jätetä roskia luontoon ja kuljetaan merkityillä reiteillä”, Forsberg summaa.

Kun retkietiketti on hallussa, luontokin nauttii vieraistaan.

20210706_KonstaLinkola_0432-221

Minne luontoon kannattaisi mennä?

Parin tunnin piipahdus lähiluontoon, patikointia kesämökin naapurustossa, veneretki eväiden kanssa saaristoon tai huolella suunniteltu vaellus Lapissa tuovat yhtä lailla iloa. Tutustakin kohteesta saa uusia elämyksiä vierailemalla siellä epätavalliseen aikaan, vaikka kesäyön kasteessa tai auringon noustessa.  

Suomen 41 kansallispuistoa ovat suosittuja kohteita, sillä niissä on retkeilyä varten merkittyjä reittejä, tulentekopaikkoja ja yöpymismahdollisuuksia. Kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita, joissa luonto on harvinaisen upea ja monimuotoinen. Niissä voi pysähtyä kansallismaiseman äärelle, kuunnella ikimetsien hiljaisuutta tai vuolaasti kohisevia koskia, kävellä pitkospuilla ja tuntea tunturin kirpakan tuulen kasvoilla. 

Retkeilykaipuuseen löytyy lääkettä Forsbergin ylläpitämästä Kansallispuistot tutuiksi -ryhmästä Facebookissa, jossa on toinen toistaan onnistuneempia luontokuvia eri puolelta Suomea.

Tunnethan jo jokamiehenoikeudet?

Suomi on luonnossa liikkujan paratiisi, sillä meillä on voimassa kansainvälisesti harvinaiset jokamiehenoikeudet. Ne luovat perustan siitä, mitä luonnossa saa tehdä ja mitä ei.   

Jokamiehenoikeudella saat

  • liikkua luonnossa jalan, hiihtäen, pyöräillen ja ratsastaen
  • veneillä, uida ja kulkea jäällä
  • poimia marjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja 
  • oleskella ja yöpyä tilapäisesti
  • onkia ja pilkkiä (tarkista rajoitukset kalastusrajoitus.fi)


Jokamiehenoikeudet perustuvat luonnon ja maanomistajien kunnioittamiseen. Häiriötä tai haittaa ei saa aiheuttaa toisille tai ympäristölle. Kotirauhaa on kunnioitettava. Ei saa roskata eikä häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä.

Luonnosta ei saa myöskään ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai kaataa tai vahingoittaa puita. Erillinen lupa vaaditaan metsästykseen, kalastukseen, moottorikelkkailuun maastossa ja tulentekoon muualla kuin sille osoitetulla paikalla

Kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa jokamiehenoikeuksia on rajoitettu. Varminta on ennen retkelle lähtöä tarkistaa kyseisen suojelualueen ohjeet ja säännöt onnistuneen retken turvaamiseksi. Ohjeet löydät Luontoon.fi-palvelun Retkikohteet-sivustolta.

20210705_KonstaLinkola_0240-161 (1)

Liiku merkityillä reiteillä

Kulkemalla valmiilla poluilla ja merkityillä reiteillä vältät luonnon kulumista ja kasvien tallaamista. Sen lisäksi se tekee luonnossa liikkumisesta helpompaa ja turvallisempaa myös sinulle itsellesi.

  • Kulje luonnossa polkuja ja muita valmiita reittejä pitkin.
  • Luonnonpuistoissa liikkuminen on sallittu vain merkityillä reiteillä, eikä niiltä saa poistua.
  • Kansallispuistoissa säännöt ohjaavat liikkumista. Liikkumista voidaan rajoittaa tietyillä alueilla tai tiettyinä aikoina, kuten lintujen pesimäaikaan. Pyöräilykään ei ole kaikkialla sallittua.
  • Yksityisiä laitureita ei saa käyttää taukopaikkoina meloessa ja veneillessä. Melo aina vähintään 50 m etäisyydellä mökkirannoista.

Leiriydy vain sallituille paikoille

Jos pääset nukkumaan luonnossa, se kruunaa koko retken! Lämpimän makuupussin sisällä on jännittävä kuunnella rasahduksia ja yön ääniä arvaillen niiden aiheuttajia. Yöllä tunnelma on erilainen, saattaapa joku eläinkin tulla laavun tai teltan äärelle nuuskimaan ja ihmettelemään vierasta.

Jotta nukkuminen luonnon helmassa olisi hieno kokemus, eikä sääskien armoilla teltassa viluisena koettu painajainen, varustaudu huolella.  

  • Selvitä etukäteen, saako retkikohteessasi leiriytyä. Jokamiehenoikeudella tilapäinen yöpyminen on sallittua. Suojelualueilla leiriytymiselle on sallittu vain merkityillä telttapaikoilla, ei muualla.
  • Autiotupia on kansallispuistoissa, erämaissa ja retkeilyreittien varrella. Näitä maksuttomia yöpymispaikkoja ei voi varata etukäteen. Autiotupaetiketin mukaan tupa siivotaan lähtiessä ja pilkotaan puut seuraavaa retkeilijää varten.
  •  Anna yörauha muillekin alueella yöpyjille ja retkeilijöille, luonto on meidän kaikkien yhteinen.
  • Huolehdi vesistöjen puhtaudesta: älä tiskaa suoraan vesistössä, vaan erillisessä astiassa ja imeytä pesuvesi kauemmas vesistöstä. Näin vältetään mm. kolibakteerin pääsy veteen.
  • Jos retkeilet isommalla porukalla, tarkista etukäteen, voitteko varata ryhmälle telttapaikan omaan käyttöön.

Tulenteko ei ole jokamiehenoikeus

Miten ruoka maistuukin ulkona niin paljon paremmalta? Nuotiolla istuminen, liekkien tuijottelu ja ruoan kypsentäminen elävällä tulella ovat retken odotettuja kohokohtia. Vihdoin saa lepuuttaa jalkoja ja istua rauhassa, valmistella hätiköimättä ateriaa ja ehkä vaihtaa kokemuksia muidenkin samalle tulentekopaikalle saapuneiden kanssa.

Suhtaudu tulen tekemiseen luonnossa aina varauksella, sillä metsäpalo voi lähteä pienestäkin kipinästä.  

  • Tulenteko ei ole jokamiehenoikeus, vaan siihen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Mutta tiedätkö, kenen mailla retkeilet ja miten saisit omistajalta luvan? Jos et, niin ajatus tulen teosta on parasta unohtaa.
  • Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Pohjois-Karjalassa Metsähallitus on päätöksellään antanut yleisen luvan tulentekoon maastossa valtion retkeilyalueilla. Jos alle puolen kilometrin sisällä on huollettu tulentekopaikka, tee tulet siellä. 
  • Suojelualueilla tulen saa tehdä vain merkityillä ja huolletuilla tulentekopaikoilla.
  • Elävistä puista ei saa repiä tuohta eikä taitella makkarakeppejä.
  • Ruohikko- tai metsäpalovaroitusten aikana suojelualueilla tulenteko on sallittu vain hormillisilla, katetuilla tulentekopaikoilla sekä autiotupien ja kämppien tulisijoissa noudattaen erityistä varovaisuutta.
  • Tarkista ruohikko- tai metsäpalovaroitukset Ilmatieteenlaitoksen sivuilta.

Ilman tulta ruoanlaitto onnistuu retkikeittimellä. Aseta retkikeitin aina palamattomalle alustalle, kuten kalliolle tai hiekalle, ja käsittele polttoaineita varoen. Kaasukeitintä voit käyttää aina, mutta sprii- ja risukeittimen käyttö on kielletty metsäpalovaroitusten aikana. Kertakäyttögrillin käyttö lasketaan avotulen teoksi, joten sitäkään ei saa käyttää varoitusten aikana.

Katso vinkkejä retkiruokiin ja ruoanvalmistusvarusteisiin.

Ethän roskaa luontoa

"Kaikki roskat, jotka jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa sieltä poiskin”, Forsberg toteaa vanhan viisauden.

Tärkein sääntö on välttää roskaamista ja syykin on selvä. Luontoon viedyt roskat eivät maadu vuosiin, esimerkiksi muovipussilta maatumiseen voi kulua sata vuotta. Kun retkeilijöiden määrä lisääntyy, roskattomuuden vaatimus korostuu entisestään.

  • Pidä luonto siistinä, älä jätä sinne roskia tai merkkejä itsestäsi.
  • Pakkaa evääsi kestäviin rasioihin ja ruokatermoksiin - vältä kääreitä, jotka muuttuvat käytön jälkeen roskaksi.
  • Ota aina roskapussi mukaan ja vie roskat jätepisteeseen luonnosta palattuasi.
  • Poimi mukaasi luonnossa näkemäsi roskat, omat ja muiden.
  • Puhdasta paperia ja pahvia voi käyttää sytykkeenä tulentekopaikalla.
  • Jos retkipaikassa on kompostori tai kuivakäymälä, niihin voi laittaa pienen määrän ruoantähteitä.

Ota kuvia luontoa kunnioittaen

Usein upeat maisemat, tunnelmalliset auringonlaskut ja näyttävät luonnonilmiöt houkuttelevat myös kuvaamaan luontoa  ja jakamaan parhaat palat somessa. Myös kuvatessa ja inspiraation pauloissa on kuitenkin hyvä muistaa hienotunteisuus ympäröivää luontoa kohtaan.

”Valokuvauksessa ei ole syytä haastaa luontoa. Jos vaikka haluaisit kuvata maassa tepastelevia söpöjä viirupöllön poikasia, huolehtivainen emo lennähtää paikalle ja se tähtää terävillä kynsillään suoraan kuvaajan silmiin”, Forsberg varoittaa.

Kunnioita siis luontoa kuvatessasi. Kuvaa eläimiä tarpeeksi kaukaa ja niitä häiritsemättä. Älä tallaa kasveja tai katko oksia kuvia saalistaessasi. Ja dronet: niin upeita kuvia kuin niiden avulla luonnosta saisikin, niiden lennättäminen voi olla kansallispuistoissa kiellettyä. Tarkista siis asia etukäteen, ettet turhaan kanna dronea mukanasi.

Muistathan vastuullisuuden myös jakamissasi kuvissa. Esimerkiksi kuva kansallispuistossa irrallaan olevasta koirasta antaa virheellistä tietoa, sillä suojelualueella koirien on aina oltava kytkettyinä. Poseeraaminen tunturin laella retkeilijöiden rakentaman kivikasan edustalla saattaa houkuttaa, mutta kasojen tekeminen on kiellettyä ja siksi niistä ei ole syytä jakaa kuviakaan.

Vältä eksyminen

Luonnossa on aina myös eksymisen vaara. Aloittelevalle retkeilijälle Forsberg suositteleekin osallistumista retkeilykurssille, joita tarjoavat mm. Suomen Latu, Suomen Partiolaiset ja monet yksityiset yritykset. 

”Retkeilijän on hyvä osata käyttää kompassia ja karttaa. Kännykkä ei aina toimi luonnossa”, hän painottaa.

Kännykän karttasovellukset ovat osuvia, mutta tarkkuus voi syvällä korven siimeksissä olla heikompaa tai pahimmassa tapauksessa akku loppuu. Pakkaa siis mukaan aurinkopaneeli tai varavirtapankki lataamista varten.

Eksyessä soita hätäkeskukseen 112. Lataa kännykkään 112-sovellus, sillä sen kautta sijaintisi välittyy hätäkeskukseen.

20210707_KonstaLinkola_0076-3 (1)

Synttärilahjaksi ikimetsien suojelua?

Yksi upea tunturiluonnon retkikohde on Mukkavaaran ikimetsä, jonka Luonnonperintösäätiö on ostanut suojeltavaksi Fortumin tuella. Mukkavaara sijaitsee Sompion luonnonpuiston kupeessa Sodankylässä.

”Hienon ikimetsän puusto on vanhaa, iältään 200 tai jopa 400 vuotta”, Forsberg kertoo ja kehuu paikan luontoa mykistäväksi.  

Vanhojen metsien suojelulla on tärkeä osa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. 


Lue myös:

Itämeren puolesta – John Nurmisen säätiön neuvot meremme suojeluun

Näin mökkeilet ekologisesti

New call-to-action